Kiista saamelaiskäräjälaista

Teksti: Maria Österlund, lähteet HBL, HS, Oikeusministeriö
Kuva: Lehtikuva
Uutinen julkaistu: 15.12.2022

Saamelaiskäräjälakiin on ehdotettu muutoksia. Ehdotus on herättänyt paljon keskustelua. Hallitus ei ole päässyt sopuun asiasta.

Suomi on yrittänyt uudistaa saamelaiskäräjälakia jo 10 vuotta. Se ei ole onnistunut.

Suomi on saanut kritiikkiä kansainvälisiltä järjestöiltä. Järjestöt puolustavat ihmisoikeuksia ja vastustavat rasismia. Järjestöt ovat kritisoineet Suomea, koska saamelaisilla ei ole Suomessa heille kuuluvia oikeuksia.

Saamelaiset ovat ainoa alkuperäiskansa Suomessa. Saamelaisia on myös Ruotsissa, Norjassa ja Venäjällä. Suomessa asuu 8 000 saamelaista.

Lain mukaan saamelaisilla on oikeus kieleensä ja kulttuuriinsa. Saamen kieliä on yhdeksän ja Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä. Saamelaisten kulttuuriin kuuluvat poronhoito, metsästys ja kalastus.

Uusi lakiehdotus on herättänyt keskustelua. Keskustelu liittyy siihen, kenellä on oikeus äänestää ja olla ehdolla saamelaiskäräjillä. Uuden lakiehdotuksen mukaan ihminen on saamelainen, jos hän puhuu saamea tai jos hänellä on vanhempi, isovanhempi tai isoisovanhempi, jonka äidinkieli on ollut saame.

Uuden lakiehdotuksen mukaan Suomen viranomaisten täytyy neuvotella saamelaisten kanssa esimerkiksi siitä, miten maata käytetään saamelaisten kotiseudulla. Saamelaisten kotiseutu sijaitsee Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Sodankylän kunnissa.

Keskusta vastustaa lakia

Keskustapuolue vastustaa uutta lakiehdotusta. Moni Keskustan poliitikko ajattelee, että jos laki hyväksytään, monella itsensä saamelaiseksi kokevalla ihmisellä ei ole enää mahdollisuutta olla mukana saamelaiskäräjillä.

On vielä epäselvää, milloin eduskunta ehtii äänestää saamelaiskäräjälaista.

Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Nimi tai nimimerkki:

Kommentti:

Tietoturvaseloste (PDF)