Vanhusten osuuden kasvua pidetään usein huonona asiana. Sanotaan, että huoltotaakka on raskas. Se tarkoittaa, että osa ihmisistä on töissä, maksaa veroja ja maksuja. He elättävät lapsia, nuoria, sairaita ja vanhuksia.
Jos työssäkäyviä on liian vähän ja elätettäviä on liikaa, tilanteesta tulee raskas tai ehkä mahdoton.
Suomessa huoltotaakka on jo raskas, koska monet ovat työttöminä. Jonkun täytyy elättää myös työttömät.
Vanhusten määrä kasvaa enemmän kuin nuorten määrä, koska ihmiset elävät pidempään ja lapsia syntyy vähemmän kuin ennen.
Väestöennusteen mukaan vuonna 2030 yli puolet aikuisista suomalaisista on yli 65-vuotiaita.
Kuinka vanha on vanha?
Mutta onko vanheneminen hyvä vai huono asia? Suhtautuminen vanhenemiseen muuttuu koko ajan. Ennen ajateltiin, että yli 65-vuotias on vanha. Näin ei ole enää.
Tuoreen tutkimuksen mukaan suomalaiset ajattelevat, että vanhuus alkaa 72 vuoden iässä. Monet vanhat ihmiset ajattelevat, että vanhuus alkaa vasta 76-vuotiaana. Jotkut ajattelevat, että he ovat vanhoja, kun he täyttävät 80 vuotta. Nykyisin vanhukset ovat myös paremmassa kunnossa kuin ennen. Useimmat 65–74-vuotiaat pärjäävät hyvin ilman apua.
Mitä vanhemmiksi ihmiset tulevat, sitä enemmän on terveysongelmia. Myös avun tarve kasvaa.
Vanhus voi sairastua, kuulo ja näkö heikkenevät. Kipuja on siellä ja täällä. Nämä ongelmat ovat esillä myös Heurekan näyttelyssä, josta kerrotaan viereisellä sivulla.
Enemmän omaa aikaa
On asioita, jotka eivät huonone, vaan paranevat, kun vanhenemme. Vapaus lisääntyy, kertovat vanhukset, joita Selkosanomat tapasi.
Vanhuksilla on enemmän aikaa tehdä asioita, joita he itse haluavat. Vanhukset sanovat myös, että he eivät tunne itseään vanhoiksi, vaan he unohtavat usein ikänsä.
Jos ihminen on elänyt pitkään, hänellä on enemmän elämänkokemusta kuin nuorella. Elämänkokemuksen avulla ihminen tuntee itsensä paremmin. Hän tietää, mitä haluaa ja ajattelee. Se on hyvä asia, sanoo yksi haastateltava.
Uuden kirjan mukaan on totta, että monet vanhat ihmiset ovat viisaampia kuin nuoret. Kirja Ajattelun kehitys aikuisuudessa on kirjoitettu Jyväskylän yliopistossa. Se kertoo, että aikuisten kyky ajatella kehittyy, kun heille kertyy paljon elämänkokemusta.
Usein vanhukset ajattelevat joustavammin kuin nuoret. Nuorten voi olla vaikea ajatella laajasti, sanotaan kirjassa.