Monissa ammateissa on työvoimapula Suomessa
Työvoimapula tarkoittaa, että työntekijöitä on liian vähän. Suurin pula on sosiaalialan ja terveydenhuollon töissä. Sen seurauksena hyvinvointikeskuksissa on ruuhkaa. Asiakkaan täytyy odottaa lääkärin, sairaanhoitajan tai sosiaali-työntekijän vastaanottoa kauan. Myös iäkkäitä suomalaisia on yhä enemmän, mikä tarkoittaa enemmän vaivoja ja sairauksia. Palveluja tarvitaan yhä enemmän.
Työntekijöitä puuttuu muiltakin aloilta. Ravintolat ovat pulassa, koska tarjoilijoita on liian vähän. Tietotekniikan yritykset ovat vaikeuksissa, koska sovellussuunnittelijoita on liian vähän. He suunnittelevat uusia ohjelmia digilaitteisiin.
Myös teollisuus tarvitsee paljon uusia työntekijöitä. Teknologiateollisuus on laskenut, että se tarvitsee 2020-luvulla 130 000 uutta työntekijää. Se tarkoittaa noin 13 000 uutta työntekijää vuodessa. Teknologiateollisuus tekee esimerkiksi koneita ja tietotekniikkaa.
Iäkkäiden osuus kasvaa
Työvoimapula johtuu monista syistä. Tärkein syy on väestön ikärakenne. Suomalaisten ikärakenne vanhenee. Suomessa on siis yhä enemmän vanhoja ihmisiä, jotka eivät käy töissä.
Lapsia syntyy nykyään vähemmän kuin aiemmin. Siksi Suomessa on myös vähemmän nuoria ihmisiä, jotka käyvät työssä.
Sama muutos on tapahtunut monissa muissa rikkaissa maissa. Suomessa muutos on ollut tavallista nopeampi. Vain Japanissa ja Italiassa väestö on vanhempaa kuin Suomessa.
Suomalaisten vanheneminen johtuu myös siitä, että 1960- ja 1970-luvuilla sadat tuhannet suomalaiset muuttivat töiden takia Ruotsiin.
Lisäksi Suomessa on vielä melko vähän maahanmuuttajia. Näin arvioi alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Ratkaisuja työvoimapulaan
Työvoimapula on suurin ammateissa, joissa tarvitaan ammattitaitoa ja koulutusta. Näitä ammatteja ovat juuri sairaanhoitajat ja lähihoitajat. Heidän palkkansa ei ole korkea.
Uutisissa puhutaan usein kohtaanto-ongelmasta. Se tarkoittaa, että työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa. Sairaanhoitajien ja lähihoitajien töitä on eniten isoissa kaupungeissa. Lähihoitajan palkalla on kuitenkin vaikea tulla toimeen Helsingissä.
Ongelmaa on vaikea ratkaista, koska valtiolla ja hyvinvointialueilla on pula rahasta. Pientä helpotusta on silti tulossa. Elina Pylkkänen muistuttaa, että sosiaali- ja terveysalalla on sovittu palkkaohjelma vuoteen 2027 asti. Sen avulla työnantaja voi nostaa työntekijöiden palkkoja, ja löytää helpommin työntekijöitä.
Monet ovat pystyneet asumaan pienellä palkalla isoissa kaupungeissa asumistuen avulla. Suomen hallitus pyrkii kuitenkin siihen, että työntekijä tulee toimeen omalla työllä. Tuet vähenevät. Palkkoja pitäisi siis nostaa, jotta työllä tulee toimeen.
Lisää mahdollisuuksia koulutukseen
Koulutus voi helpottaa työvoimapulaa. Elina Pylkkäsen mielestä koulutus ei ole pysynyt mukana työelämän muutoksessa.
Esimerkiksi tapahtumateollisuus on uusi ala, jolla on töitä monille. Alalla pitää tietää tapahtumien järjestämisestä: turvallisuudesta, sopimuksista ja majoituksesta. Siihen ei ole olemassa yhtä koulutusta tai tutkintoa.
Toinen esimerkki on vihreä siirtymä. Se tarkoittaa, että Suomi siirtyy energiaan, joka ei saastuta ilmaa. Vihreä siirtymä vaikuttaa moniin uusiin ja vanhoihin ammatteihin. Vihreään siirtymään tarvitaan lisää osaavia työntekijöitä.
Työntekijöitä pitää kouluttaa uudelleen ja nopeasti, kun jollakin alalla on työttömyyttä. Digitaaliset sovellukset ja tekoäly voivat auttaa, jos työtön etsii uutta ammattia tai koulutusta. Ohjelma osaa yhdistää työnhakijan toiveet ja osaamisen sopivaan ammattiin tai koulutukseen. Elina Pylkkänen toivoo, että tällaiset toimintatavat yleistyvät.
Lisää iäkkäitä ja maahanmuuttajia töihin
Yksi vastaus työvoimapulaan löytyy ikärakenteesta. Iäkkäitä ihmisiä on paljon. Monet jaksavat jatkaa töissä. Pylkkänen kannattaa ajatusta. Monet ikääntyneet myös kertovat, että he haluavat jatkaa töissä. Esteenä ovat kuitenkin ennakkoluulot.
Monet työnantajat pelkäävät esimerkiksi sitä, että iäkkäät työntekijät sairastuvat ja menettävät työkykynsä. Pelätään myös, että iäkkäät eivät opi uusia asioita.
Työnantajien kannattaa kuitenkin kannustaa iäkkäitä ihmisiä jatkamaan töissä. Pylkkänen kertoo Ruotsista tästä hyvän esimerkin. Siellä yli 65-vuotiaiden työntekijöiden työn verotusta on kevennetty. Myös työnantajien maksut kevenivät yli 65-vuotiaiden osalta.
Toinen tärkeä keino työvoimapulaan on saada Suomeen lisää maahanmuuttajia. Maahanmuutto auttaa työvoimapulassa, kun huolehditaan, että kielitaito ja ammattitaito ovat kunnossa.
Maahanmuuttajat voivat olla ensin avustavissa tehtävissä. Silloin he oppivat ensin ammattitaitoa ja kieltä. Pylkkäsen mukaan kunnat ja hyvinvointialueet voivat tehdä tässä asiassa paljon nykyistä enemmän.
Sanaselitys
Työvoimapula: Joissakin ammateissa on pulaa työntekijöistä. Alalla on paljon avoimia eli vapaita työpaikkoja, joihin ei löydy työntekijöitä.
10 ammattia, joissa on suurin pula työntekijöistä vuonna 2022
- sairaanhoitaja
- lähihoitaja
- lastentarhanopettaja
- sosiaalityöntekijä
- erityisopettaja
- luokanopettaja
- psykologi
- terveydenhoitaja
- yleislääkäri
- erikoislääkäri
Viisi keinoa helpottaa työvoimapulaa
- Paremmat palkat
- Paremmat työolot
- Enemmän maahanmuuttajia
töihin Suomeen - Iäkkäitä ihmisiä enemmän töihin
- Lisää koulutusta ammatteihin, joissa on pulaa työntekijöistä.
Artikkelin lähteet:
• alivaltiosihteeri Elina Pylkkäsen haastattelu
• KEVA, julkisen alan eläkevakuuttaja
• Teknologiateollisuus ry
• Tehy ry
• tyovoimabarometri.fi
• Tilastokeskus
Hyvä teksti
Kiitos tekstistä ☀️