Teppo Turkki sanoo, että maailmanjärjestys on muuttunut. Maailman talouden painopiste on jo siirtynyt itään.
Miksi uutiset Kiinasta ovat usein uhkia ja kielteisiä asioita?
– Uutisointi on aika suppeaa. Se johtuu siitä, että Kiina tunnetaan huonosti.
– Maailma myös muuttuu juuri nyt hyvin nopeasti. Yhdysvaltojen eli USA:n presidentti Donald Trump on lopettanut vanhan maailmanjärjestyksen. Yhdysvallat ei enää noudata sovittuja sääntöjä. Siirrymme johonkin uuteen järjestykseen, jossa Kiinan rooli on tärkeä.
Miksi Kiinan rooli on tärkeä?
– Kiinan rooli on tärkeä, kun Yhdysvaltojen asema heikkenee. Kiina esimerkiksi puhuu sääntöjen ja Yhdistyneiden kansakuntien eli YK:n puolesta.
– Kiinaan ei voi suhtautua vain yhdellä tavalla, koska Kiina on niin valtava ja monipuolinen maa. Suomessa ja Euroopassa tarvitaan enemmän tietoa Kiinasta.
Onko Kiina uhka länsimaille?
– Kiinasta voi tulla uhka, jos länsimaat eivät ymmärrä Kiinaa. Myös historiaa pitää tuntea. Kiinassa ollaan huolellisia ja tarkkoja, ja Kiina ajattelee omaa etuaan, kuten muutkin suurvallat. Mikään suurvalta ei ole todellisuudessa kenenkään ystävä, ei Kiina eikä USA. Meidän pitääkin miettiä, mikä on Suomen etu ja miten voimme tehdä yhteistyötä.
Miten Kiinassa ajatellaan ja suunnitellaan tulevaisuutta?
– Euroopassa saatetaan ajatella muutaman kuukauden päähän, mutta vanha kiinalainen tapa on ajatella kauas. Kiina pelaa peliä, joka kestää pitkään. Kiinalla ei ole kiire.
– Kiinassa asioita myös jätetään sanomatta. Sitä pitää osata tulkita oikein. Juuri nyt Kiina pelaa harkitusti, se ei tee mitään. Sen sijaan USA tekee hyvin harkitsemattomia asioita.
Onko maailman painopiste siirtynyt jo lännestä itään?
– Maailman talouden keskipiste on palannut jo itään, eli Aasiaan. Tärkeimmät talousalueet ovat Aasiassa ja talouden kasvu tapahtuu Aasiassa.
Elämmekö mielestäsi historiallista aikaa?
– Kyllä, nyt tapahtuu maailmanjärjestyksen muutos. Länsimaat ja USA ovat hallinneet maailmaa toisesta maailmansodasta lähtien. Nyt amerikkalaisten hallinta on jo päättynyt. Maailmassa etsitään nyt tasapainoa. Historiallisesti näissä tilanteissa on tapahtunut vakavia asioita, kuten maailmansodat. Uusi tasapaino on haettu yleensä sodan kautta. Nyt esimerkiksi Lähi-idässä ja Ukrainassa soditaan. Toivottavasti ihmiskunta on kehittynyt sen verran, että uusia maailmansotia ei tule. USA kuitenkin toimii parhaillaan häpeilemättömästi ilman arvoja. Sillä on käytössä vain raaka voima.
Miksi Kiinan presidentti Xi Jinping ei yleensä kommentoi maailman tapahtumia?
– Kiinan linja on se, että se ei halua sotkeentua muiden maiden sisäisiin asioihin, sotiin tai muihin riitoihin, jotka eivät kuulu sille. Kiina suhde Ukrainan sotaan on myös epäselvä. Kiina on sanonut, että sota pitää lopettaa, mutta toisaalta Kiina tukee Venäjää. Tuki johtuu siitä, että Venäjä ja Kiina haluavat heikentää länsimaiden vaikutusvaltaa.
Miten Kiinaan pitää suhtautua?
– Kiinaan pitää suhtautua kriittisesti. Se on moniulotteinen, valtava maa. Kiina kehittää nykyaikaista teknologiaa ja ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Kiina myös käyttää vaikutusvaltaansa ympäri maailmaa. Kiina ei kuitenkaan ole avoin ja demokraattinen yhteiskunta, vaan kommunistinen puolue rajoittaa kiinalaisten elämää. Kiinan kanssa kannattaa tehdä yhteistyötä, jos se on järkevää.
Mitä kiinalaiset ajattelevat Suomesta?
– Kiinalla ja Suomella on hyvät suhteet. Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, joka tunnusti Kiinan kansantasavallan. Se muistetaan Kiinassa. Suomi on Kiinan näkökulmasta pieni maa, jossa on korkeaa osaamista.
Mitä me voimme oppia Kiinasta?
– Maan historia ja kulttuuri on tuhansia vuosia vanhaa. Kiinan pitkästä historiasta ja sivistyneestä kulttuurista ja taiteesta voi oppia paljon.
Kuka?
Teppo Turkki
Ikä: 67 vuotta
Asuinpaikka: Helsinki
Koulutus ja työ: yhteiskuntatieteiden maisteri, strategisen ennakoinnin ja Aasian asiantuntija, Sitran neuvonantaja, Martti Ahtisaaren rauhansäätiön eli CMI:n neuvonantaja
Perhe: naimisissa, kolme lasta
Lempimaat: Japani, Laos, Taiwan, Ranska ja Kiina
Harrastukset: ei harrastuksia.
– Harrastan maailmaan perehtymistä.
Itä-Aasian maat ovat Kiina, Japani, Taiwan, Mongolia, Etelä-Korea ja Pohjois-Korea. Itä-Aasian maissa asuu viidennes koko maailman väestöstä.