Espoon Otaniemessä on kasvatuskontti, jonka sisällä käy kova sirinä. Lämpöä riittää, sisällä on trooppinen kuumuus. Kontissa on sirkkafarmi.
Markkinointipäällikkö Jonas Aaltio sanoo, että tavoitteena on tehdä Suomesta Euroopan hyönteisruokamaiden ykkönen.
– Hyönteiset ovat osa tulevaisuuden kestävää ruuantuotantoa. Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa hyönteiset ovat olleet perinteisesti ihmisten ravintoa.
Entocuben Samu-sirkkatuotteisiin kuuluu sirkkapähkinöitä, mysliä ja paahdettuja sirkkoja. Tuotteita voi ostaa suurista elintarvikeliikkeistä ja Ruohonjuuri-kaupasta. Muiden valmistajien sirkka- tuotteisiin kuuluvat myös patukat, leipä ja falafel. Hyönteisruoka on levinnyt pikkuhiljaa myös ravintoloihin. Sitä on tarjottu myös opiskelijaravintoloissa. Pääkaupunkiseudulla joissakin ravintoloissa saa sirkkapizzaa.
– Sirkkajauhe on varmasti helpoin tuote, jos ei ole aiemmin käyttänyt sirkkoja ravintona. Sitä voi käyttää leipätaikinassa tai falafel-pyöryköissä. Jauheessa on proteiinia saman verran kuin naudanlihassa. Se on kevyttä, ravitsevaa ja terveellistä.
Kotisirkkoja ja vieraita lajeja
Kontissa on noin 30 asteen lämpötila. Kontin sisältä löytyy kasvatuslaatikoita. Entocube käyttää tuotannossaan kotisirkkaa. Kontissa on myös paljon kotisirkkaa isompia hyönteisiä. Ne ovat jamaikan- kenttäsirkkoja, kaksitäpläsirkkoja ja idänkulkusirkkoja. Näitä lajeja testataan ruokakäyttöön.
Sirkka ei ole uusi ruokalaji. Yli kaksi miljardia ihmistä maapallolla käyttää hyönteisiä ravintonaan.
– Kotisirkka on yleisimpiä ruokahyönteisiä maailmassa. Se elää meillä luonnossa.
Edelläkävijöiden ruokaa
Maailman väkiluku on nykyisin 7,5 miljardia. Väkiluku nousee tulevaisuudessa yhdeksään miljardiin. Maapallo ei kestä näin suurta ihmismäärää, jos emme muuta elintapojamme.
Sirkat ovat ekologisia eli ympäristöystävällisiä ja vähäpäästöisiä. Niissä on paljon ravintoa. Ne tarvitsevat vain murto-osan rehusta, vedestä ja tilasta kuin useimmat muut eläimet, joita kasvatetaan ruuaksi. Hyönteisten kasvatus ei kuluta maata, tieltä tarvitse kaataa metsiä.
– Sirkka kasvaa täysikasvuiseksi viidessä viikossa.
Jonas Aaltion mukaan ruokahyönteisiä ostavat edelleen pääasiassa suurten kaupunkien nuoret aikuiset. Muutos on kuitenkin jo käynnissä.
Sirkkachilipähkinöistä on tullut äijien suosikkinaposteltava. Martat antavat jo nyt koulutusta siihen, kuinka hyönteisruokaa valmistetaan.
– Hyönteiset yleistyvät ruokana aivan varmasti. Sirkat tulevat laitoskeittiöihin raaka-aineeksi. Jo nyt työpaikkaruokalat ja koulut ovat tarjonneet sirkkoja teemaviikoilla. Se vaatii ruokakulttuurimme muutosta.
Oma sirkkafarmi?
Suomi oli seitsemäs EU-maa, joka laillisti hyönteisruuan. Thaimaa tuottaa eniten sirkkoja ravinnoksi.
Suomessa on kolme yritystä, jotka tarjoavat mahdollisuuden oman sirkkafarmin perustamiseen. Ne ovat Entocube, Finsect ja Pohjolan Hyönteistalous. Farmin voi perustaa maatilan yhteyteen lisäelinkeinoksi. Pienen farmin voi perustaa vaikka kotiin. Tuhannella eurolla pääsee alkuun.
– Aika harva pärjää Suomessa pelkillä sirkoilla. Määrä kasvaa tulevaisuudessa.
Tällä hetkellä Suomessa on 40 sirkkafarmia.