Kristina Stenman: ”Olen huolissani mutta toiveikas”

Teksti: Maria Österlund
Kuva: Betty Marschan
Uutinen julkaistu: 21.10.2021

Kristina Stenman on työskennellyt yhdenvertaisuusvaltuutettuna vuoden. Hän on huolissaan siitä, miten rumasti ihmiset kirjoittavat sosiaalisessa mediassa.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman on kuitenkin myös toiveikas. Lait muuttuvat paremmiksi, ja syrjintä vähenee.

Mikä on yhdenvertaisuusvaltuutettu?

– Yhdenvertaisuusvaltuutettu on viranomainen, joka toimii oikeusministeriön alaisuudessa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu johtaa toimistoa, jossa on 30 työntekijää.

Mitä yhdenvertaisuusvaltuutettu tekee?

– Yhdenvertaisuusvaltuutettu työskentelee sen puolesta, että kaikkia ihmisiä kohdellaan samalla tavalla. Työskentelemme myös ulkomaalaisten oikeuksien puolesta. Valvomme ja edistämme sitä, että perusoikeudet toteutuvat Suomessa.

Kuinka teette töitä?

– Ihmiset voivat ottaa yhteyttä meihin, jos he näkevät tai kokevat syrjintää. Joskus puutumme asioihin itse, jos huomaamme, että jotakuta kohdellaan epäreilusti.

Mitä syrjintä tarkoittaa?

– Syrjintä tarkoittaa, että ihmistä kohdellaan huonommin kuin muita jonkin ominaisuuden takia. Syrjintälaki määrää, että ketään ei saa syrjiä hänen ominaisuuksiensa takia. Tällaisia ominaisuuksia ovat esimerkiksi ikä, alkuperä, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, toiminta ammattiyhdistyksessä, perhe, terveys, toimintarajoite ja seksuaalinen suuntautuminen.

Millaisten asioiden parissa työskentelette eniten?

– Yleisintä on, että ihmistä syrjitään, koska hän on ulkomaalainen ja näyttää erilaiselta. Toinen yleinen syy on se, että ihmisellä on jokin toimintarajoite.

– Jonkun voi esimerkiksi olla vaikea vuokrata asuntoa. Myös opinnoissa voi tulla ongelmia. Joskus yliopisto ei järjestä opiskeluun tarpeeksi tukea ihmiselle, jolla on jokin toimintarajoite.

– Työelämässä monet tuntevat itsensä syrjityiksi. Joku kokee, että ei saa työtä, vaikka hänellä on sopiva koulutus. Voimme edistää oikeudenmukaista kohtelua töissä, mutta emme pysty valvomaan sitä. Aluehallintovirasto valvoo syrjintää, joka tapahtuu työelämässä.

Mitä teette, jos huomaatte, että jotakuta syrjitään?

– Yhdenvertaisuusvaltuutettu on viranomainen, jonka tehtävä on valvoa. Voimme antaa suosituksia, mutta emme voi antaa käskyjä, joita muiden on pakko noudattaa. Jos suosituksiamme ei noudateta, syrjintää kokenut ihminen voi ottaa yhteyttä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Lautakunta voi määrätä, että syrjintä täytyy lopettaa. Syrjintää kokenut ihminen voi saada korvauksia.

Miksi syrjintää on olemassa?

– Syrjintä ei ole aina tahallista. Sitä voi silti tapahtua. Jos ihmisellä on esimerkiksi toimintarajoitteita, niin silloin ei riitä, että kaikille on samat säännöt. Jos ihmisellä on toimintarajoitteita, hän saattaa tarvita enemmän apua, jotta hänellä on samat mahdollisuudet kuin muilla.Syrjintä johtuu usein ennakkoluuloista.

Onko meillä Suomessa hyviä lakeja?

– Suomen perustuslaki on hyvä. Myös syrjintälaki on muuten hyvä, mutta se on kirjoitettu aika yleisellä tasolla. Laki määrää, että meillä Suomessa täytyy edistää tasa-arvoa. Käytännössä laki ei aina toteudu.

Mitä muita asioita on tärkeä miettiä?

– Digitalisaatio on suuri ja tärkeä asia. Digitalisaatio tarkoittaa esimerkiksi sitä, että monet palvelut siirtyvät internetiin. Digitalisaatio saattaa aiheuttaa syrjintää, jos se tehdään väärin. Digitaalisia palveluita käyttävät myös ihmiset, jotka eivät ole tottuneet käyttämään tietokoneita. Digitaalisia palveluita täytyy kehittää niin, että ne sopivat kaikille.

– On tärkeää, että ihmiset saavat tietoa ymmärrettävällä tavalla. Tietoa pitää saada maan kaikilla kielillä: suomeksi, ruotsiksi, saameksi ja myös viittomakielellä. Myös selkokielinen tieto on tärkeä asia. Siitä on hyötyä maahanmuuttajille ja monille muille.

Huolestuttaako sinua jokin?

– Olen huolissani vihapuheesta ja siitä kuinka ilkeästi sosiaalisessa mediassa kirjoitetaan. Usein ihmiset kirjoittavat ilkeitä kommentteja esimerkiksi homoseksuaaleista ja pakolaisista.

– Olen kuitenkin toiveikas. Kehitys menee oikeaan suuntaan. Laeissa ja yhteiskunnassa on ongelmia, mutta asiat muuttuvat kuitenkin paremmiksi.

Kuka?

Kristina Stenman
Ikä: 59 vuotta
Asuinpaikka: Vaasa ja Helsinki
Perhe: Mies ja
kaksi aikuista poikaa
Harrastukset: matkustelu, ulkoilu, elokuvat, teatteri, ruoanlaitto
Ammatti: juristi, työskentelee yhdenvertaisuusvaltuutettuna

Yksi kommentti artikkeliin ”Kristina Stenman: ”Olen huolissani mutta toiveikas””

  1. Suomessa hoidettu tosi hyvä monet asiat esim.( asuminen,sosiialinen työ tosi hyvä jarjestettu, turvallisesti voi asua joka paikassa Suomessa.

    Vastaa

Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Nimi tai nimimerkki:

Kommentti:

Tietoturvaseloste (PDF)