Suomi on edelleen turvallinen maa, mutta rikoksiakin tapahtuu. Muutamat rikostyypit, kuten vanhuksiin kohdistuneet petokset ja pahoinpitelyt, ovat jopa lisääntyneet. Oikeusministeriön rikoksentorjuntaneuvosto on selvittänyt, miten ikääntyviin kohdistuvia rikoksia voitaisiin vähentää. Osa vanhuksista kokee turvattomuutta ja pelkoa. Rikosten uhreiksi vanhukset joutuvat kuitenkin muuta väestöä harvemmin.
– Tarkkaa totuutta emme silti tiedä. Etenkin lähisuhteissa, perheen sisällä tapahtuvat rikokset jäävät usein piiloon ja ilmoittamatta poliisille, työryhmän sihteeri Mervi Sarimo kertoo.
Sarimon mukaan Suomi on siis edelleen vanhukselle turvallinen maa, ja ikäihmisiin kohdistuvat rikokset ovat vähäisiä. Tilanne on kuitenkin muuttunut, kun erilaiset vanhusten muistisairaudet ovat yleistyneet. Kun muisti on huono, tilanne houkuttaa rikkollisia huijauksiin ja vilppeihin.
– Rikoksen kohteeksi joutumista voidaan ehkäistä yksinkertaisilla keinoilla. Pankkikortin tunnuksia ei esimerkiksi pidä kertoa puhelimessa ikinä tuntemattomalle. Oven turvalukkoa kannattaa käyttää aina, kun poistuu kotoaan, Sarimo kertaa. Mervi Sarimo on huolissaan etenkin vanhusten omassa perheessä tapahtuvasta väkivaltaisesta rikollisuudesta ja pakottamisesta. Tähän auttaa ainoastaan avoimuus. Myös iäkkäiden kansalaisten tulisi uskaltaa puhua kipeistäkin asioista, jos ne painavat mieltä.
– Turvattomuuden tunteen lisääminen ei ole tarkoitus. Ja toisaalta osa ikääntyneistä kokee turvattomuutta ja pelkoa tuntematonta kohtaan, Sarimo toteaa.
Työryhmä on luonnostellut turvaohjeet, joiden avulla turvallisuutta voidaan lisätä.
Vanhusten turvallisuuden edistämisessä korostuu yhteistyö. Omaisia, sosiaalipalveluja, vanhustyön järjestöjä – niitä kaikkia tarvitaan.