Hampun viljely alkoi Kiinassa ja Siperiassa jopa 6 000 vuotta sitten (4200-3200 eKr).
Hamppulajikkeita on monia. Näin kertoo Mari Mäenpää. Mäenpää työskentelee Pro Agria -järjestössä. Pro Agria edistää maaseudun asiaa.
Aikaisemmin hamppua käytettiin paljon paperin, köysien ja kankaiden valmistukseen. Hamppu on pitkä ja vahva kuitu. Kiinalaiset käyttävät sitä myös lääkekasvina.
Suomessa hamppu on yksi ensimmäisistä viljelykasveista tattarin ja ohran kanssa.
– 1800-luvulla suuri osa vaatteistamme oli valmistettu hampusta, Mäenpää kertoo.
Terveellisiä siemeniä
Hamppu on hyvää ravintoa. Hampunsiemenet ja hamppuöljy ovat terveellisiä. Hampussa on paljon proteiinia.
Hampun proteiinit imeytyvät hyvin. Hampunsiemenet sisältävät myös kaikkia aminohappoja, joita ihminen tarvitsee. Hampunsiemenissä on myös paljon magnesiumia, B- ja E-vitamiinia.
Siemenet ovat myös hyvä rasvahappojen lähde. Rasvahapot tukevat sydän- ja verenkiertoelinten toimintaa. Ne torjuvat hyvin myös kehon tulehduksia. Rasvahapot ovat tärkeää ravintoa erityisesti iholle, aivoille ja silmille.
– Hampunsiemenet maistuvat pähkinäisiltä. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi salaateissa, keitoissa, erilaisissa taikinoissa ja smoothiessa. Siemeniä voi myös ripotella puuron, jogurtin tai kiisselin päälle.
Kuten siemenet aina, on hampunsiemenet hyvä liottaa ennen käyttöä. Niitä voi liottaa esimerkiksi yön yli, noin 4-8 tuntia. Siemeniä voi myös idättää.
Hamppuöljystä voi tehdä esimerkiksi salaatinkastiketta.
– Öljyä voi nauttia lusikallisen joka päivä. Se on hyvä ravintolisä ja apu esimerkiksi atooppiselle, kutiavalle iholle. Öljyä voi sivellä suoraan iholle.
Hamppuöljy on täysin kotimainen tuote.
– On parempi käyttää sitä kuin ulkomaista oliiviöljyä.
Hamppu tunnetaan huumeena. Hampusta voidaan valmistaa kannabista. Viljelyyn tarkoitettu hamppu ja huumeeksi muunnettava hamppu ovat kuitenkin eri lajikkeita.
Vanha viljelykasvi
Hamppu on vanha viljelykasvi. Sitä on Suomessa viljelty Hämeessä ja Savossa kauemmin kuin pellavaa. Nykyään hampun vanhaa lajiketta viljellään eniten Etelä- Suomessa. Hamppu kestää hyvin lyhyen kesän pitkän vuorokauden.
Hamppu kylvetään lämpimään maahan kesäkuun alkupuolella. Se korjataan syksyllä.
– Viljelijä voi saada EU:n alueella hampulle maataloustukea. Viljely on kuitenkin jatkuvasti valvottua toimintaa, muistuttaa Mäenpää.
Hamppua ei voi viljellä omalla kotipihalla. Viljelijän täytyy rekisteröityä ruokavirastoon. Siemeniä ei voi muuten ostaa mistään.
Hampusta on kehitetty jo monenlaisia tuotteita. – On olemassa hamppurouhetta, keksejä, näkkileipää, ja jopa suklaata.
Luonnonvarakeskus pyrkii Peltoluksus-hankkeellaan tuomaan hamppua tunnetuksi.