Hyväksikäyttö tarkoittaa esimerkiksi, että työnantaja ei noudata työehtoja.
Työehdot on määrätty laissa. Niitä ovat esimerkiksi palkka, työaika, lomat, tauot ja ylityökorvaukset. Erityisesti ravintola- ja rakennusalalla hyväksikäytetään ulkomaalaisia työntekijöitä. Ulkomaalaisia hyväksikäytetään myös monissa kausitöissä, kuten marjanpoiminnassa.
Myös kansainväliset opiskelijat voivat joutua hyväksikäytetyiksi, etenkin jos he tulevat Suomeen Euroopan ulkopuolelta. Ulkomaalaiset tuntevat omat oikeutensa usein huonosti. Lisäksi he eivät aina luota viranomaisiin.
Pia Marttila on asiantuntija Rikosuhripäivystyksessä eli RIKU:ssa. Se on järjestö, joka auttaa rikosten uhreja. Marttila on työskennellyt pitkään ulkomaalaisten kanssa.
– Suomea pidetään oikeudenmukaisena maana. Monien on vaikea uskoa, että ihmisiä hyväksikäytetään täällä. Ihmiset ajattelevat, että tällaista hyväksikäyttöä tapahtuu vain muualla, hän sanoo.
Turun yliopiston professori Venla Roth on myös puhunut kauan ulkomaalaisten hyväksikäytöstä.
– Olen todella huolissani. Ulkomaalaisia hyväksikäytetään suunnitelmallisesti ja toistuvasti. Hyväksikäyttöä tapahtuu kaikkialla maailmassa, myös Suomessa. Asiaa pitää tarkastella vakavasti. Ovatko esimerkiksi rangaistukset tarpeeksi ankaria, Roth pohtii.
Erikoissyyttäjä Mikko Sipilä on käsitellyt hyväksikäyttötapauksia. Sipilän mukaan haasteena on saada riittävät todisteet rikoksesta. Usein paperilla kaikki on kunnossa, ja uhrit eivät uskalla kertoa kohtelusta.
Helsingin Sanomien toimittaja Paavo Teittinen on selvittänyt työssään hyväksikäyttöä. Hän toivoo, että rangaistukset hyväksikäytöstä olisivat ankarampia.
– Silloin ihmiset ymmärtävät, että teot ovat laittomia ja ongelma todellinen, Teittinen sanoo.