Armenian ja Turkin kiista jatkuu

Teksti: Lähde STT
Kuva: Lehtikuva
Uutinen julkaistu: 22.04.2015

Armenian kansanmurhasta on kulunut 100 vuotta. Turkin mielestö kyse ei ole kansanmurhasta. EU-parlamentti kehottaa Turkkia tunnustamaan teon.

Paavi Franciscus puhui pääsiäisen jälkeen Turkin ja Armenian sovinnon puolesta. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan tuomitsi jyrkästi Paavin sanat, koska tämä puhui kansanmurhasta. Tämä tilanne on jatkunut jo 100 vuotta. Armenian presidentti Serzh Sarkisian muistuttaa, että Turkki ei ole edelleenkään tunnustanut kansanmurhaa. Turkki kuitenkin pahoitteli tapahtumaa viime vuonna.

Useimmat länsimaat ovat tunnustaneet historiallisen tapahtuman, jossa Turkin ottomaanit surmasivat 1,5 miljoonaa armenialaista vuosina 1915–1917. Kansanmurha alkoi 24.4.1915. Ottomaanien hallinto karkotti armenialaiset silloisen Turkin itäosiin. Satoja tuhansia armenialaisia pakeni Venäjälle ja Lähi-itään. 1,5 miljoonaa armenialaista sai surmansa. Turkin mukaan kuolleita oli vain viidennes.

Historiallisten todisteiden mukaan ottomaanit tuhosivat kokonaisen kansakunnan. Kokonaisia armenialaisia sukuja katosi.

Professori Serafim Seppälä Itä-Suomen yliopistosta arvioi, että tekoon oli monia syitä.

– Armenialaiset olivat sivistyneitä ja koulutettuja. Heillä oli käsityö- ja talousosaamista. Islamilaiset ottomaanit olivat ylemmyydentuntoisia ja samalla kulttuurisesti alemmuudentuntoisia. Joukkomurhalla haluttiin yhtenäistää valtakuntaa.

Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Nimi tai nimimerkki:

Kommentti:

Tietoturvaseloste (PDF)