Talviuinti Suomessa
Talviuinti on suosittu harrastus Suomessa, ja täällä on monia erilaisia talviuintipaikkoja. Mereen, järveen tai jokeen tehdään avanto eli reikä jäähän uintia varten. Talviuintia harrastaa Suomessa jo noin 720 000 aikuista.
Talviuintikausi alkaa lokakuussa ja päättyy toukokuussa. Luonnon vesi on talvella Suomessa alle kymmenen celsiusastetta.
Talviuintia on monenlaista
Talviuinnissa on erilaisia tapoja olla tai uida kylmässä vedessä. Uimari voi kastautua veteen eli käydä vedessä nopeasti. Jotkut taas haluavat olla vedessä pidempään tai uida sopivan matkan. Yleensä talviuimarit ovat kylmässä vedessä 20 sekunnista kahteen minuuttiin. Jotkut ovat vedessä myös pidempään, jopa viisi minuuttia.
Jotkut talviuimarit käyvät vuorotellen saunassa ja kylmässä vedessä. Osa talviuimareista ei kuitenkaan halua saunoa uinnin yhteydessä.
Talviuintia voi harrastaa yksin tai yhdessä muiden kanssa. Siinä voi tavata vanhoja ystäviä tai tutustua uusiin ihmisiin. Talviuinnissa voi myös kilpailla. Ensimmäiset talviuinnin SM-kilpailut eli Suomen-mestaruuskilpailut olivat vuonna 1989. Nykyään ne järjestetään joka vuosi. EM-kilpailut ja MM-kilpailut järjestetään joka toinen vuosi. Tänä vuonna SM-kilpailut pidetään helmikuussa Peurungassa, Keski-Suomessa.
Kylmä vesi tuntuu kehossa
Kylmä vesi muuttaa kehon toimintaa. Kylmässä vedessä talviuimarin sydämen syke lisääntyy eli sydän sykkii enemmän yhden minuutin aikana. Lisäksi hengitys vaikeutuu ja talviuimaria voi huimata. Kylmä vesi tuntuu myös esimerkiksi pistelynä tai kipuna käsissä, sormissa, jalkaterissä ja varpaissa. Kylmästä vedestä voi myös saada punaisia jälkiä iholle.
Nämä ovat normaaleja kehon tuntemuksia ja jälkiä. Ne voivat aiheuttaa hädän ja ahdistuksen tunnetta. Voit kuitenkin itse rauhoittaa kehon toimintaa ja lisätä turvallisuuden tunnetta. Tämä tapahtuu siten, että liikut rauhallisesti, kun menet kylmään veteen. Lisäksi kannattaa hengittää samalla suun kautta pitkään ulos.
Pään kastelu kylmässä vedessä alentaa nopeasti kehon lämpötilaa. Tämän vuoksi talviuinnissa päätä ei pidä kastella. Se myös lisää uinnin turvallisuutta ja mukavuuden tunnetta.
Uimisen jälkeen liikkuminen voi tuntua vaikealta ja jäykältä, kun keho viilenee kylmässä vedessä. Vedestä pois nousemista ja liikkumista helpottaa, jos keskityt liikkumaan rauhallisesti.
Talviuinnin jälkeen kehon pitää antaa lämmetä rauhassa. Jos käyt suihkussa tai saunassa, kehon lämmön pitää antaa lisääntyä vähitellen. On myös tärkeää pukea lämpimät vaatteet ja juoda lämmintä juomaa. Juomisen huomiointi on tärkeää, koska ihmisen janontunne vähenee kylmässä.
Kylmä vesi edistää hyvinvointia
Tutkimusten mukaan säännöllinen talviuinti lisää kylmään tottumista ja parantaa terveyttä.
Talviuinti auttaa myös uniongelmiin ja parantaa unen laatua. Lisäksi talviuinti lisää kehon vastustuskykyä. Kun vastustuskyky lisääntyy, esimerkiksi flunssien sairastaminen voi vähentyä.
Kylmä vesi auttaa myös lihasten palautumista rasituksista, joita voi tulla työstä tai liikunnasta. Lisäksi se helpottaa lihasten ja nivelten tulehduksia ja vähentää kipuja.
Säännöllinen talviuinti vahvistaa verenkiertoa. Tämä lisää myös ääreisverenkiertoa ja voi lisätä käsien ja jalkojen lämmön tunnetta. Lisäksi säännöllinen talviuinti alentaa verenpainetta.
Talviuinti voi lisätä kykyä sietää stressiä ja raskaita elämäntilanteita. Se lisää myös hyvää mieltä ja kehon hyvää oloa. Talviuinnin jälkeen voi saada voimakkaan onnistumisen tunteen. Tämä liittyy siihen, että olet voittanut pelon tunteen, minkä kylmä vesi aiheuttaa.
Talviuinti ei sovi kaikille
Talviuinnin vaikutus terveyteen vaihtelee eri ihmisillä, eikä talviuinti sovi kaikille. Kylmä vesi voi joskus myös pahentaa sairauksien oireita. Jos sinulla on jokin sairaus, keskustele lääkärin kanssa.
Varmista, että talviuinti on sinulle turvallista. Esimerkiksi sydänsairaus, verisuonisairaus, hengityssairaus tai jokin muu pitkäaikainen sairaus voi estää talviuinnin harrastamisen.
Muista suojata pää, kädet ja jalat
Talviuinti on edullinen harrastus. Tarvitset oikeastaan vain uima-asun eli uimapuvun tai uimahousut.
Uima-asun lisäksi kannattaa kuitenkin hankkia muutamia talviuintivälineitä. Ne helpottavat vedessä olemista ja lisäävät uinnin miellyttävyyttä. Tällaisia talviuintivälineitä ovat talviuintiin sopivat kengät, käsineet ja päähine.
Hyvissä talviuintikengissä on pitävät pohjat, jotka estävät liukastumista. Kengät myös helpottavat kävelyä kylmässä maassa ja lumessa.
Talviuintikengät vähentävät epämiellyttävää kipua ja pistelyä jaloissa, jonka kylmyys aiheuttaa. Ne suojaavat myös jalkapohjien ihoa.
Talviuintiin tarkoitetut käsineet puolestaan vähentävät epämiellyttäviä tuntemuksia käsissä. Lisäksi käsineet suojaavat käsien ja sormien ihoa. Käsineet myös estävät ihoa tarttumasta kiinni jäisiin kaiteisiin, kun kädet ovat uinnin jälkeen märät.
Sopiva päähine vähentää lämmön poistumista pään kautta. Villapipo tai paksu hattu sopivat hyvin avantouintiin. Pään kautta poistuu paljon lämpöä, koska pään verisuonet eivät supistu eli pienene kylmässä samalla tavalla kuin muut ihon verisuonet. Päähine estää siis kehon lämpötilan alenemista ja lisää uinnin miellyttävyyttä.
Talviuintipaikkoja on erilaisia
Suomessa on paljon erilaisia talviuintipaikkoja, joiden toiminnasta huolehtivat esimerkiksi kunnat, yhdistykset tai talviuintiseurat. Osa talviuintipaikoista on ilmaisia, suurimmassa osassa on kuitenkin jäsenmaksu.
Talviuintipaikoissa on riittävä valaistus, mikä helpottaa liikkumista. Niissä on myös pukuhuone, joka voi olla kylmä tai lämmin tila. Maksullisissa talviuintipaikoissa voi lisäksi olla sauna.
Kunnat, yhdistykset tai seurat huolehtivat myös talviuintipaikkojen turvallisuudesta. Ne pitävät kunnossa esimerkiksi pukuhuoneen ja uintipaikan välistä kävelyreittiä. Se estää talviuimarien liukastumisia ja kaatumisia.
Talviuintipaikoissa on vedessä myös pumppu, jonka avulla uintipaikan vesi liikkuu. Veden liike pitää avannon auki, eikä se näin jäädy kiinni. Pumppu pitää muistaa laittaa kiinni, kun menet uimaan.
Kokeile talviuintia ja aisti luonto
Talviuinnissa luonto tulee lähelle. Se antaa mahdollisuuden aistia luontoa eri aisteilla.
Voitko sinä pysähtyä tänä talvena ja kokeilla talviuintia? Tällöin voit kokeilla itse, mitä tunnet, mitä näet, mitä haistat ja mitä kuulet.
Lähteet
Suomen Latu: suomenlatu.fi/talviuinti
Pasi Heikura, Pirkko Hiissa Huttunen, Taina Kinnunen ja Antti Lindfors 2022: Avantoon! Talviuimarin käsikirja.
Lisa Leinonen 2020: Talviuinti. Terveyttä ja hyvää oloa luonnonvesistä.
Mitä on talviuinti?
Talviuinti
Talviuimarit uivat ulkona kylmässä vedessä talvella.
Avantouinti ja avovesiuinti
Avantouinti tarkoittaa samaa asiaa kuin talviuinti, mutta talviuimarit eivät ui aina avannossa. Jos vedet eivät jäädy, talviuimarit uivat avovedessä.
Avanto
Avanto tarkoittaa ihmisen tekemää reikää jäässä.
Säännöllinen talviuinti edistää terveyttä
Säännöllisyys tarkoittaa, että talviuimari käy uimassa kaksi tai kolme kertaa viikossa ja jatkaa tätä yli kolme kuukautta.
Talviuinti ei sovi kaikille
Jos sinulla on jokin sairaus, keskustele lääkärin kanssa talviuinnin riskeistä. Varmista, että talviuinti sopii sinulle ja on turvallista.
Näin löydät talviuintipaikat
LIPAS eli Liikunnan paikkatietojärjestelmä: https://www.lipas.fi/ liikuntapaikat
Kirjoita hakusanaksi talviuinti tai avantouinti.
Suomen Ladun talviuintipaikat: https://www.suomenlatu.fi/yhdistys-ja-toimintapistehaku.html
Löydät Suomen Ladun talviuintiseurat jäsenyhdistyshausta. Jäsenyhdistyksillä on talviuintipaikkoja.
Jäsenmaksut: Talvikauden jäsenmaksut vaihtelevat 20 eurosta satoihin euroihin.