Susi herättää voimakkaita tunteita

Riku Lumiaro on erikoistunut susien tutkimiseen. Suomessa on 250–300 sutta. Lumiaro toivoo, että ihmisten asenteet susia kohtaan muuttuvat myös Suomessa.

Helsinkiläinen Riku Lumiaro kohtasi suden ensimmäisen kerran mummolan pihapolulla Hämeessä 12-vuotiaana. Lumiaro pelästyi, mutta oli myös vaikuttunut. Tästä kohtaamisesta alkoi kiinnostus suurpetoihin.

Miksi kiinnostuit susista?

– Sanoin viisivuotiaana, että minusta tulee biologi. Olen kaupunkilaispoika, mutta olen viettänyt kaikki kesät ja lomat maalla.

Mikä sudesta kiehtoo?

– Susi on villi ja vapaa eläin. Susi on suurpeto, joka on biologisesti samaa lajia kuin koira. Susi on ainoa sosiaalinen laumaeläin. Susilaumat tekevät siis yhteistyötä ja elävät yhteisöllisesti, jotta ne selviävät. Leijonat toimivat samalla tavalla Afrikassa.

Miksi susi herättää tunteita?

– Kun Suomi halusi itsenäistyä, suurpedot hävitettiin luonnosta. Se oli osoitus pienen kansakunnan voimasta. Halusimme näyttää venäläisille, että emme tarvitse apua. Vuosina 1881–1882 sudet tappoivat Varsinais-Suomessa 22 lasta. Se on viimeinen kerta, kun sudet surmasivat Suomessa ihmisiä.

– 1800-luvulla Suomi oli vielä kehitysmaa, jossa kärsittiin nälästä ja puutteesta. Myöskään susilla ei ollut ruokaa. 2000-luvulla sudet ovat tappaneet ihmisiä Intiassa ja Iranissa. Ymmärrän toki sen, että tarinat pelottavat ihmisiä.

Montako sutta on Suomessa?

– Suomessa oli maaliskuussa 2019 195–225 sutta. Määrä on kasvanut siitä. Meillä on nyt arviolta 250–300 sutta. Susia ja laumoja on paljon Varsinais-Suomessa. Suomeen ei tarvita tuhansia susia. Kestävä susikanta Suomessa on 300–500 yksilöä. Silloin laji säilyttää elinvoimansa. Saksassa ja Italiassa on yli tuhat sutta, Espanjassa on yli 2 000 sutta.

– Tässä on kyse pitkälti asenneongelmasta. Suojelu onnistuu, jos maanviljelijät ja karjankasvattajat otetaan huomioon. Heille on maksettava riittävä korvaus, jos susi aiheuttaa vahinkoja.

Miten suden hoitosuunnitelma toimii?

– Metsästäjäliitto on sitoutunut suunnitelmaan yhdessä muiden kanssa. Myös salametsästys yritetään saada kuriin tällä tavoin. Metsästäjistä erittäin pieni osa harrastaa salametsästystä, valtaosa on kunnollista väkeä. Luonnonsuojeluliitto pitää kannan- hoidollista sudenmetsästystä mahdollisena sitten, kun susikanta on riittävän suuri. Häiriintyneet yksilöt tulee poistaa.

Ymmärrätkö ihmisiä, jotka vihaavat susia?

– Tulen hyvin toimeen kaikkien ihmisten kanssa. Suomalainen yhteiskunta on kuitenkin sopimusyhteiskunta ja demokratia, joka ei toimi oman käden oikeudella.

Mitä mieltä olit jutusta?


Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Tietosuojaseloste