Arja-Leena, Kalevi ja Aija seisovat punaisen mökin terassilla.

Siirtolapuutarhassa on paljon pieniä mökkejä. Siirtolapuutarhan asukkaat kasvattavat vihanneksia ja marjoja.

Siirtolapuutarha on pieni paratiisi kaupungin keskellä

Selkosanomien kesän teemajutussa käydään tutustumassa Pakilan siirtolapuutarhaan Helsingissä. Siirtolapuutarhasta kertovat Arja-Leena Timonen, Kalevi Lehikoinen ja Aija Orädd. He ovat Pakilan siirtolapuutarhan asukkaita.

Arja-Leena, Kalevi ja Aija seisovat punaisen siirtolapuutarhamökin terassilla. He hymyilevät.

Arja-Leenalla (vasemmalla), Kalevilla (keskellä) ja Aijalla (oikealla) on omat mökit Pakilan siirtolapuutarhassa. He kertovat Selkosanomille, millaista siirtolapuutarhassa on asua.

Suomessa on puoli miljoonaa mökkiä. Kesällä monet suomalaiset pakkaavat autonsa täyteen tavaraa ja lähtevät mökille. Monet ajavat mökille pitkän matkan. Sen sijaan Arja-Leena, Kalevi ja Aija pyöräilevät mökille 15 minuutissa.

Arja-Leenan, Kalevin ja Aijan mökit ovat Pakilan siirtolapuutarhassa Helsingissä. He myös asuvat Helsingissä.

Pakilan siirtolapuutarhassa on 320 mökkiä. Se on Suomen suurin siirtolapuutarha. Kalevin mielestä se on myös Suomen kaunein. Niin hänen paidassaankin lukee.

– Suomen suurin ja kaunein, Kalevi hymyilee.

Kalevin paidan selässä lukee Suurin ja kaunein.

Kalevilla on hauska t-paita, jossa kehutaan Pakilan siirtolapuutarhaa.

Mikä on siirtolapuutarha?

Siirtolapuutarha on alue, jossa on paljon pieniä mökkejä. Se sijaitsee yleensä kaupungissa. Siirtolapuutarhassa on palstoja eli pieniä pihoja, joilla mökit ovat. Siirtolapuutarhan asukkaat kasvattavat palstoillaan marjoja, vihanneksia ja kukkia. Omenapuita on joka paikassa.

Kalevin palstalla on paljon vihreitä kasveja. Omenapuun alla on pihakeinu.

Siirtolapuutarhan pieniä pihoja sanotaan palstoiksi. Palstat ovat erikokoisia. Yleensä ne ovat noin 200–600 neliömetriä. Palstoilla on paljon kasveja.

– Ihastuin tähän paikkaan, kun olin pyöräilemässä täällä monta vuotta sitten. Omenapuut olivat niin upeita. Päätin, että haluan ostaa oman siirtolapuutarhamökin, Aija kertoo.

Pakilan siirtolapuutarhassa mökkiä ei voi vuokrata, vaan se pitää ostaa omaksi. Siirtolapuutarhan palstat taas ovat vuokralla. Kaupunki vuokraa siirtolapuutarhan maat siirtolapuutarhan yhdistykselle. Yhdistys vuokraa palstoja siirtolapuutarhan asukkaille, jotka omistavat oman mökin siellä. Heidän täytyy pitää hyvää huolta omasta palstastaan.

Suomessa siirtolapuutarhoja on monessa kaupungissa. Esimerkiksi Kotkassa, Tampereella ja Oulussa on siirtolapuutarhoja.

Siirtolapuutarha ennen ja nyt

Suurin osa Pakilan siirtolapuutarhan mökeistä on rakennettu 1950-luvulla. Mökit ovat erivärisiä, mutta silti melkein samanlaisia. Ne ovat noin 30 neliömetrin kokoisia. Tulevaisuudessa on tarkoitus rakentaa 32 uutta mökkiä.

Kalevin punainen mökki. Kalevi seisoo mökin edessä ja katsoo kasvihuonetta.

Siirtolapuutarhan mökit ovat pieniä ja kauniita. Monen mökin palstalla on kasvihuone.

Maailman ensimmäinen siirtolapuutarha oli Saksassa. Nykyään niitä on monessa maassa. Siirtolapuutarhan idea on tullut Suomeen todennäköisesti Saksasta.

– Ennen siirtolapuutarhoissa viljeltiin ruokaa köyhille ihmisille. Nykyään viljely on vähentynyt, Kalevi miettii.

Silti kaikki kasvattavat omilla palstoillaan jotakin. Arja-Leenan, Kalevin ja Aijan palstoilla kasvaa esimerkiksi raparperiä, yrttejä ja perunaa. Omenapuita on varmasti kaikilla palstoilla.

Kalevi seisoo kasvihuoneen oven luona. Kasvihuoneessa näkyy vihanneksia.

Kalevin palstalla on kasvihuone, jossa kasvaa erilaisia yrttejä ja vihanneksia.

1970-luvulla Pakilan siirtolapuutarhassa vartioivat omenavahdit.

– 70-luvulla täällä oli omenavahteja, jotka katsoivat, että kukaan ei varasta omenoita. He liikkuivat siirtolapuutarhan alueella taskulamppu kädessä. Mutta ei täällä mitään varkaita ikinä ollut, Arja-Leena muistelee.

Arja-Leena nojaa terassin kaiteeseen. Hän nauraa. Taustalla näkyy omenapuita.

Arja-Leena kertoo, että 1970-luvulla Pakilan siirtolapuutarhassa oli omenavahteja.

Helppoa mökkeilyä kaupungissa

Kalevi viihtyy mökillä koko kesän. Vasta syksyllä on aika mennä takaisin toiseen Helsingin kotiin.

– Jotkut asuvat täällä ympäri vuoden. Siirtolapuutarhamökki ei kuitenkaan voi olla ainut koti. Vakituinen osoite täytyy olla Helsingissä, Kalevi kertoo.

Vain helsinkiläiset voivat ostaa siirtolapuutarhamökin Helsingin siirtolapuutarhoista. Jos asuu vaikkapa Oulussa, mökki pitää ostaa Oulusta.

Mökin mukavuuksia ovat sähköt ja vesi. Mökissä asukkaat voivat tehdä ruokaa ja tiskata astioita. Punaisessa huoltorakennuksessa on pesutupa, vessat ja suihkut. Joissakin mökeissä on oma suihku tai ulkovessa. Vedet katkaistaan syyskuussa, joten talvella täytyy peseytyä vesiämpärin avulla.

Vihreitä tomaatin lehtiä. Kaksi tomaattia on jo kypsymässä.

Siirtolapuutarhamökin keittiössä voi tehdä ruokaa oman palstan tomaateista.

Siirtolapuutarhassa on myös internetyhteys. Aija teki aiemmin etätöitä mökillä. Rauhallinen paikka sopii työntekoon hyvin.

– Joskus jotkut ihmettelevät, että onko täällä paljon meteliä juhlien takia. Naapurit ovat niin lähellä, ja kesällä on mukavaa järjestää juhlia. Mutta täällä on tosi rauhallista. Ei kuulu juhlien tai radion ääntä. Joskus kuuluu remontin ääniä, Aija kertoo.

Siirtolapuutarhassa toivotaan, että remonttia ei tehdä kesällä. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista, koska kesälomalla asukkailla on aikaa remontoida.

Siirtolapuutarhassa ei tule tylsää

Siirtolapuutarhan asukkaat hoitavat omaa puutarhaa, mutta he tekevät paljon muutakin. Usein yhdessä muiden mökkiläisten kanssa.

Pakilan siirtolapuutarhan kerhotalolla on kirjasto, josta voi lainata kesälukemista. Kerhotalolla on myös iso valkokangas, josta mökkiläiset katsovat esimerkiksi jalkapalloa.

Siirtolapuutarhassa pääsee uimaan ja rantasaunaan. Mökkeilijät lämmittävät saunan yhdessä.

– Saunan lämmittäminen voi kestää neljä tuntia. Saunan kiukaassa on jopa 800 kilogrammaa kiviä. Mökkiläiset osallistuvat talkoisiin, kun on saunapäivä, Kalevi kertoo.

Saunan pukuhuoneessa on pöytiä, tuoleja ja naulakoita. Siellä on myös iso ikkuna. Nainen seisoo pukuhuoneessa.

Puusaunan pukuhuoneessa on paljon tilaa vaihtaa vaatteet. Saunan lauteille mahtuu noin 15 ihmistä kerralla.

Siirtolapuutarhassa talkoot ovat tärkeitä. Talkoissa ihmiset tekevät yhdessä jonkin tietyn tehtävän. He hakkaavat halkoja, lämmittävät saunan ja haravoivat yhdessä. Kesällä mökkiläiset pitävät kesäkahvilaa ja järjestävät erilaisia juhlia kerhotalolla. Juhannuksena on juhlat ja tietenkin suuri juhannuskokko.

Mökkiläiset järjestävät usein erilaisia kilpailuja. He pelaavat pihapelejä, esimerkiksi mölkkyä. He heittävät myös tikkaa.

– Joskus olen muutaman kultamitalinkin saanut kisoista, Aija hymyilee.

Onnenpyörä on kiinni punaisen rakennuksen seinässä.

Pakilan siirtolapuutarhan asukkaat pelaavat usein erilaisia pelejä. Kuvassa on onnenpyörä, jota pyöritetään esimerkiksi juhlissa.

Asukkaiden ei kuitenkaan tarvitse tehdä kaikkia siirtolapuutarhan töitä.

– Täällä on pari palkattua työntekijää. He leikkaavat nurmikkoa ja kastelevat kukkia, Kalevi kertoo.

Asukkaita vauvasta vaariin

Aijan mielestä yksi siirtolapuutarhan parhaista puolista on se, että siellä tapaa eri-ikäisiä ihmisiä. Siirtolapuutarhassa asuu niin vanhoja ihmisiä kuin lapsiakin.

Lasten leikkipaikka, jossa on keinut, punainen leikkimökki ja kiipeilyteline. Nurmikolla on paljon leluja ja pieniä polkupyöriä.

Myös lapset viihtyvät siirtolapuutarhassa. He voivat vaikka leikkiä leikkipaikalla.

– Nyt on tullut paljon uusia lapsiperheitä. Jotkut ovat koko kesän mökillä. Lapset hyppivät trampoliinilla tai uivat pienissä uima-altaissa, Arja-Leena ja Aija kertovat.

Lapsilla on myös leikkipaikka, jossa on paljon leluja. Leikkipaikan ohi ajaa Tiitus Stenberg pienellä sähköautollaan.

Tiitus Stenberg ajaa pienellä sähköautolla.

Tiitus Stenbergin mielestä on hauskaa ajaa sähköautolla.

Joen rannassa vastaan tulee kaksi nuorta. Leena Lähtevänoja ja Hertta Paakkanen ovat uimassa.

– Me käydään usein uimassa täällä. On kivaa hyppiä laiturilta veteen. Hyvä, että pääsee myös saunaan, Leena ja Hertta kertovat.

Leena ja Hertta istuvat laiturilla joen rannassa. Portaat johtavat joen rantaan.

Leena ja Hertta viettävät kesäpäivää joen rannalla.

Myös Arja-Leena vietti aikaa siirtolapuutarhassa, kun hän oli nuori. Vanhempien mökiltä on paljon rakkaita muistoja. Jotkut niistä ovat vähän pelottavia.

– Kerran olin vanhempieni siirtolapuutarhamökillä kaverini kanssa. Minä ja kaverini kerroimme kummitusjuttuja toisillemme. Olimme peittäneet ikkunat vilteillä, joten mökissä oli ihan pimeää. Ensin jutut naurattivat meitä, mutta sitten alkoikin pelottaa, Arja-Leena muistelee ja nauraa.

Aijan lasten suuret juhlat on vietetty siirtolapuutarhassa.

– Täällä me vietimme lasten rippijuhlat ja ylioppilasjuhlat. Isot juhlat vaativat kyllä paljon järjestelyä, mutta hyvin ne onnistuivat, Aija kertoo.

Pöydän päällä on maljakko, jossa on värikkäitä kukkia.

Siirtolapuutarhassa on mukavaa pitää juhlat. Kukat voi kerätä vaikka omalta palstalta.

Oma mökki siirtolapuutarhasta

Siirtolapuutarha sopii ihan kaikenlaisille ihmisille, mutta mökin omistaminen on nykyään kallista.

On hyvä tietää joitakin asioita, jos haluaa ostaa oman mökin.

Mökit maksavat keskimäärin 62 000 euroa, eli ne ovat nykyään melko kalliita. Mökin lisäksi täytyy maksaa vuokraa palstasta.

– Siirtolapuutarha sopii kaikille, jotka viihtyvät ihmisten seurassa. Naapuria täytyy sietää, koska hän on kymmenen metrin päässä. Oma polku täytyy pitää siistinä ja nurmikot täytyy leikata, kolmikko miettii.

Siirtolapuutarhan palstassa on punainen portti, jossa roikkuu harava.

Oman siirtolapuutarhamökin palsta täytyy pitää siistinä. Harava on siihen hyvä väline.

Siirtolapuutarhoja on Suomessa paljon, mutta joskus mökin ostaminen voi olla vaikeaa. Jos haluaa ostaa oman siirtolapuutarhamökin, ilmoituksia kannattaa katsoa internetistä. Joskus mökkiläiset jättävät myynti-ilmoituksen siirtolapuutarhan ilmoitustaululle, joten sitäkin voi mennä katsomaan.

– Minun oli aika vaikeaa saada tämä mökki. Silloin ei ollut paljon mökkejä myynnissä, Arja-Leena kertoo.

Tervetuloa paratiisiin!

Siirtolapuutarhasta voivat nauttia kaikki, vaikka he eivät ostaisi omaa mökkiä. Siirtolapuutarhan saunaan ja kesäkahvilaan voi mennä käymään. Saunassa voi maksaa pankkikortilla tai käteisellä. Siirtolapuutarhassa voi myös kävellä ja katsella ympärilleen.

Nainen ulkoiluttaa koiraa siirtolapuutarhassa.

Siirtolapuutarhan kaduilla on rentouttavaa kävellä. Tämän kauniin kujan nimi on Pusukuja.

Pukinmäkiseura vuokraa pieniä viljelypalstoja, joissa helsinkiläiset voivat viljellä kasveja. Silloin omaa mökkiä ei tarvita.

– Parasta siirtolapuutarhassa on tunnelma. Täällä on paljon hyvää tekemistä ja täällä tapaa paljon ihmisiä. Joskus vieraita tulee kylään jopa yllättäen. Keväällä on aina yhtä ihmeellistä katsoa, kun narsissit ja tulppaanit alkavat kukkia, Aija kertoo.

Punaisia, valkoisia ja violetteja kukkia siirtolapuutarhassa.

Alkukesästä Pakilan siirtolapuutarha on ehkä kauneimmillaan, koska monet kukat kukkivat.

Mitä mieltä olit jutusta?


Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Tietosuojaseloste