Sandra Bergqvist istuu kahvilassa ja hymyilee. Hänellä on vaalet hiukset kiinni ja sininen paita.

Sandra Bergqvist sanoo, että eduskunnassa on hyvä tunnelma. Hänen mielestään kaikkien kansanedustajien kanssa on helppoa puhua. Ei ole väliä, mistä puolueesta he ovat.

Sandra Bergqvist haluaa, että Pohjoismaat tekevät yhteistyötä

Sandra Bergqvist valittiin eduskuntaan keväällä. Hän on Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen eli RKP:n kansanedustaja.

Sinut valittiin eduskuntaan ensimmäistä kertaa huhtikuun eduskuntavaaleissa. Kuinka kauan olet ollut mukana politiikassa?

– Aloitin opiskelijapolitiikassa vuonna 2003. Seuraavana vuonna olin ehdolla kuntavaaleissa ensimmäistä kertaa. Silloin pääsin ensimmäiseksi varajäseneksi. Seuraavalla kerralla minulla meni paremmin. Minut valittiin Paraisten kunnan valtuustoon ja hallituksen puheenjohtajaksi. Kaksi vuotta myöhemmin minusta tuli RKP:n varapuheenjohtaja. Keväällä minut valittiin eduskuntaan.

Kuinka eduskuntatyö on alkanut?

– On ollut todella kiireistä, koska puolueemme oli mukana hallitusneuvotteluissa. Tavallinen eduskuntatyö alkoi kesäkuussa. Se tuntui todella mukavalta. Muiden kansanedustajien kanssa on helppoa puhua. Ei ole väliä, mihin puolueeseen he kuuluvat. Eduskunnassa on hyvä tunnelma.

Olet myös Svenska Finlands folkting -järjestön puheenjohtaja. Mistä työssä on kyse?

– Svenska Finlands folkting on yhteistyöjärjestö, joka työskentelee ruotsin kielen hyväksi Suomessa. Järjestössä on jäseniä kaikista puolueista, joilla on ruotsinkielistä toimintaa. Varmistamme, että Suomessa saa palvelua ruotsin kielellä.

Millaisia asenteita ruotsia kohtaan maassamme on mielestäsi?

– Viime hallituksen aikana asenteet ruotsia kohtaan olivat kovia. Jos hallituksen asenne on kielteinen, myös kansalaisista tulee kielteisiä. Uskon, että tilanne paranee uuden hallituksen aikana.

Paraneeko ruotsin tilanne, koska RKP on mukana hallituksessa?

– Kyllä. Kielikysymys on tietenkin tärkeä RKP:lle. Kun puolue on mukana hallituksessa, ruotsin kielestä puhutaan paljon. Silloin myös muut puolueet huomaavat, että asia on tärkeä.

Onko tärkeää, että Suomessa käytetään ruotsin kieltä?

– Kyllä, se on tärkeää. Suomi on kaksikielinen maa. Suomessa on paljon ihmisiä, jotka puhuvat ruotsia äidinkielenään.

Miksi ruotsin kieli on tärkeä Suomessa?

– On rikkaus, että maassa on kaksi kieltä ja kulttuuria. Suomessa on suomenruotsalainen ja suomalainen kulttuuri. Ruotsin kieli avaa ovet muihin Pohjoismaihin eli Ruotsiin, Norjaan, Tanskaan ja Islantiin. Jos osaa ruotsia, on helppoa puhua muiden pohjoismaalaisten kanssa. Meidän pohjoiset maamme muistuttavat toisiaan aika paljon. Pohjoismaat ovat hyviä ystäviä keskenään. Jos me Pohjoismaiden asukkaat teemme yhteistyötä, meistä voi tulla suuri ja vahva ryhmä. Sitten voimme vaikuttaa enemmän myös Euroopan unionissa.

Uskotko, että ruotsin kielestä tulee pakollinen aine ylioppilaskirjoituksissa?

– Hallitusohjelma yrittää saada toisen kotimaisen kielen pakolliseksi aineeksi ylioppilastutkintoon. Toisia kotimaisia kieliä ovat suomi ja ruotsi, jos ne eivät ole äidinkieliä. Minun mielestäni on kuitenkin vielä tärkeämpää, että kielten oppimiseen kannustetaan. Silloin tuntuu varmasti täysin luonnolliselta kirjoittaa kieli myös ylioppilastutkinnossa. Toivon, että oppilaat saavat alkaa opiskella kieltä aikaisin ja hauskalla tavalla. Ensin pitäisi leikkiä, laulaa ja katsoa lastenohjelmia. Kielten oppiminen on paljon muutakin kuin vain kielioppia.

– Olen huolestunut siitä, että opiskelijat valitsevat kieliä aika vähän. Useimmat opiskelevat englantia. Vain harvat opiskelevat muita kieliä, kuten saksaa, ranskaa tai espanjaa. Voisi olla hyödyllistä opiskella myös esimerkiksi venäjää, kiinaa tai arabiaa. On aina hyödyllistä opiskella kieliä. Kun opiskelee kieltä, oppii myös kulttuurista samalla.

Eduskunta jäi kesätauolle kesäkuun lopussa. Syysistuntokausi alkaa 4. syyskuuta.

Mitä mieltä olit jutusta?


Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Tietosuojaseloste