Erja Huovila on paperitaiteilija. Huovila on opiskellut alaa myös Japanissa.

Käsityöperinne jatkuu Fiskarsissa

– Tavallinen elämä täällä on ihanaa! Näin sanoo paperikäsityöläinen Erja Huovila. Hän on asunut Fiskarsin kylässä 17 vuotta. Erja Huovila oli käynyt Fiskarsissa ainoastaan kerran. Tämän jälkeen hän päätti muuttaa kylään. Huovila sanoo, että hän ei ole katunut vaistonvaraista päätöstään.

Fiskarsin kylässä Länsi-Uudellamaalla on tunnelmaa. Yhteisö on ainutlaatuinen. Fiskars tunnetaan suomenkielisellä nimellä Fiskari. Kylänraitilla voi aistia historian. Rakennukset ovat kauniita, ja syksyinen tunnelma on uneliaan rauhallinen.

Fiskars on valittu kotimaan parhaaksi matkakohteeksi, eikä ihme. Fiskarsiin on helppo ihastua. Fiskarsin elämänmeno on ajatonta. Tuntuu kuin ei olisi lainkaan Suomessa, vaan jossakin satumaailmassa.

Fiskarsissa on 600 asukasta. Lähes kolmasosa on käsityöläisiä ja taiteilijoita. Kylän käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Onomaan kuuluu melkein 150 jäsentä.

Paperitaidetta ja japanilaista tyyliä

– Asuin Helsingissä, ja olin kyllästynyt istumaan ruuhkissa. Halusin työrauhaa ja rauhallisuutta. Täällä minä nautin erityisesti syksystä ja talvesta, jolloin kylä on hiljainen. Näin sanoo paperikäsityöläinen Erja Huovila.

Erja Huovila on paperintekijä, taidevedostaja ja Taideyliopiston opettaja. Huovila haluaa kutsua itseään käsityöläiseksi. Tapaamme hänet työhuoneella Paperitalossa.

– Kaikkeen työhöni liittyy paperi. Valmistan käsin paperia vanhalla menetelmällä. Se keksittiin Kiinassa 2 000 vuotta sitten. Tämän lisäksi sidon kirjoja ja valmistan rasioita pahvista. Pelkillä paperitöillä ei kuitenkaan elä, joten vedostan taidegrafiikkaa. Taidegrafiikka painetaan paperille.

Paperia tehdään ikivanhan kiinalaisen ohjeen mukaan vanhoista vaatteista ja lumpuista. – Suurin osa ihmisistä yllättyy, kun he kuulevat paperin-valmistuksesta. Useimmat ajattelevat, että paperi on valmistettu aina puusta ja sellusta.

Huovila on opiskellut paperi- taidetta useaan otteeseen myös Japanissa. Hänen mukaansa japanilainen estetiikka eli kauneuskäsitys ja järjestelmällisyys ovat ainutlaatuisia.

– Olen innostunut japanilaisesta tyylistä ja tavasta tehdä asioita. Se poikkeaa länsimaalaisesta todella paljon. Olen saanut Japanista aivan uudenlaista näkemystä omaan työntekooni. Huovila toivoo, että pääsee Japaniin uudelleen vielä jonakin päivänä. Fiskars on kuitenkin koti.

– Fiskars on oikea lapsiperheiden paratiisi! Täällä on ihanan lyhyt koulumatka. Koulu on pieni ja inhimillinen. Tämä on hieno paikka!

Sepän pajassa taotaan kuumaa rautaa

Upi Anttila on seppämestari. Anttila työskentelee sepänpajassaan Paja-aukiolla aivan Erja Huovilan Paperitalon naapurissa.

– Seppä muokkaa rautaa eri malleihin ja rakentaa metallista eri asioita. Sepän työhön kuuluvat olennaisesti metallin taonta ja tuli.

Anttila on asunut Fiskarissa vuodesta 1991. Hän on nähnyt kylän muutoksen ja kasvun.

– Asun nykyisin Åminneforsissa tässä lähistöllä. On mukavampi asua muualla kuin työpaikalla.

Upi Anttilasta tuli seppä vähän vahingossa. Hän työskenteli 1990-luvun alussa kuvittajana. Sitten tuli lama ja työt loppuivat.

– Tulin käymään Fiskarsissa ja tapasin J.P. Peltosen, joka on kuuluisa puukkojen tekijä. Hän ehdotti minulle, että jäisin töihin tänne. Jäin sitten Fiskarsiin.

Suomessa on nykyisin 100–200 seppää. Anttilan mukaan on harhakäsitys, että tilaustyö sepältä tulee kalliiksi.

– Ei se ole kalliimpaa kuin tehdastekoisten tilaaminen. Seppä tekee työnsä mittojen mukaan asiakkaiden toiveiden pohjalta. Jokainen työ on ainutlaatuinen.

Italiasta Fiskarsiin lasia puhaltamaan

Tarmo Maaronen on lasinpuhaltaja. Hän valmistaa lasista erilaisia käyttö- ja taide-esineitä. Lasipajalla voi seurata, kuinka lasia puhalletaan. Pajalla voi myös osallistua lasinpuhalluskurssille. Kurssit ovat erittäin suosittuja.

Maaronen on työskennellyt Fiskarsin kylässä 21 vuotta. Vuosina 1995–1997 hän opetti lasinpuhallusta San Giovanni Valdarnossa Italiassa.

– En tiennyt Fiskarsista mitään, kun tulin tänne. Keskellä talvea täällä oli pimeää, kylmää ja paljon lunta. Menimme katsomaan entistä navettaa, josta tuli myöhemmin ensimmäinen lasipaja. Mietin silloin, että kuinka työnteko sujuu täällä. Fiskarsissa oli 20 vuotta sitten paljon rakennuksia, mutta vähän ihmisiä.

Maaronen on puhaltanut lasia lähes 40 vuotta.

– Lasinpuhallusta voi verrata siihen, kun täytetään ilmapallo. Puhalletaan pilliin, sen seurauksena kuuma lasi täyttyy. Sen jälkeen sitä voi muovata pyörittämällä.

– Lasinpuhallus keksittiin ajanlaskumme alussa entisen Persian alueella. Joidenkin lähteiden mukaan lasinpuhaltajia oli Kiinassa jo 3 000 vuotta sitten.

Lue lisää Fiskarsista Selkosanomista. Numeron 16 teema kertoo Fiskarsin käsityöläisyhteisöstä.

Mitä mieltä olit jutusta?


Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Tietosuojaseloste