Jenni Bäck viihtyy työssään kapteeniluutnanttina. Juuri nyt elän elämäni parasta aikaa, hän sanoo.

Jenni Bäck viihtyy työssään kapteeniluutnanttina. Juuri nyt elän elämäni parasta aikaa, hän sanoo.

Jenni Bäck viihtyy armeijassa

Hän on nainen ja päätä lyhyempi kuin monet varusmiehet. Mutta kun Jenni Bäck puhuu, kaikki miehet ja naiset rivissä kuuntelevat.

Hän on nainen ja päätä lyhyempi kuin monet varusmiehet. Mutta kun Jenni Bäck puhuu, kaikki miehet ja naiset rivissä kuuntelevat. Kapteeniluutnantti Jenni Bäck on Dragsvikin kranaatinheitinkomppanian komentaja eli johtaja Uudenmaan Prikaatissa Raaseporissa. Jenni Bäck viihtyy työssään upseerina, ammattisotilaana.

– Puolustusvoimien tehtävä on puolustaa maatamme, niillä keinoilla, jotka ovat tarpeen. Minun tehtäväni on valvoa sotilaiden koulutusta omassa yksikössäni. Se tarkoittaa, että yritän löytää sopivia tehtäviä kaikille. Olen ylpeä, kun varusmiehet kehittyvät ja tulevat taitavammiksi. Se on parasta työssäni, Bäck sanoo.

Ei ole sattumaa, että Jenni Bäckistä tuli upseeri. Jo kouluaikana Kristiinankaupungissa hänen toiveammattinsa oli upseeri, samoin kuin poliisi ja liikunnanopettaja. Ehkä se oli hänellä verissä, sillä hänen suvussaan on useita merivartioston upseereja.

– Tavallaan minä olen liikunnanopettaja, sillä fyysinen harjoitus on tärkeä osa koulutusta. Ikävä kyllä suuri osa työstäni on nykyisin hallinnollista paperityötä. Oikeastaan vain leireillä olen ulkona ja johdan itse harjoituksia, hän sanoo.

Jenni Bäck suoritti vapaaehtoisen asepalveluksen vuonna 2001. Sitä seurasi kolme vuotta upseerikoulutusta. Vuonna 2005 hän palasi takaisin Dragsvikiin 23-vuotiaana luutnanttina. Hän kertoo, ettei se ollut aivan helppoa. Hän oli Dragsvikin ensimmäinen naispuolinen upseeri, nuori ja kokematon.

– Kerran yksi miespuolinen alokas vihelsi minulle. Mutta ei tilanne alokkaiden vuoksi niin vaikea ollut. Vaikeampaa oli muiden upseerien kanssa. He eivät olleet tottuneet naiseen tässä työssä.

– Tilanne kuitenkin parantui, kun näytin, että osasin työni ja tulin varmemmaksi. Nykyisin ei ole mitään ongelmia. Kymmenen vuoden aikana asenne naisia kohtaan on muuttunut puolustusvoimissa paremmaksi, hän sanoo.

– Mielestäni olen yksi niistä, jotka ovat tasoittaneet tietä muille naisille puolustus-voimissa. Minä olin myös ensimmäinen upseeri Dragsvikissa, joka sai lapsen ja oli äitiyslomalla.

Puolustusvoimissa työskentely vaatii hyvää kuntoa. Jo asepalveluksen suorittaminen vaatii hyvää fyysistä ruumiinkuntoa.

Mitä mieltä olit jutusta?


Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Tietosuojaseloste