Ilo ja suru kuuluvat elämään

Teksti: Petri Kiuttu
Kuva: Kaisa Kaatra
Uutinen julkaistu: 06.11.2019

Johanna Tammelin on sairaalapappi. Hän on töissä Helsingin Uudessa lastensairaalassa. Työhön kuuluvat sekä elämän iloisemmat että surullisemmat puolet.

Johanna Tammelin on Uuden lastensairaalan sairaalapappi. Sairaalapapin tärkein tehtävä on tukea perheitä. Onneksi suurin osa lapsista paranee.

Mitä sairaalappi tekee?

– Tärkein työtehtävä on kulkea perheiden rinnalla: tukea, kuunnella ja lohduttaa. Sairaalapappi on potilaita ja omaisia varten. Pappina teen kirkollisia toimituksia, kasteita, rukoushetkiä ja hautaansiunaamisia. Lastensairaalassa on oma kappeli.

Miten työ eroaa seurakuntapapin työstä?

– Työpaikkani on sairaala. Työskentelen hädässä olevien ihmisten keskellä. Työni rytmittyy sairaalan toiminnan mukaan. Sairaapappi on tavoitettavissa myös iltaisin ja öisin. Helsingissä on yhteensä 22 sairaalappia.

Miten päädyit sairaalapapiksi?

– Aloitin pappina vanhoissa tiloissa Lastenklinikalla vuonna 2011. Olen aikaisemmalta ammatiltani sairaanhoitaja. Työskentelin sairaalassa Australiassa. Kun palasin Suomeen, hain opiskelemaan teologiaa. Suoritin opiskeluni ohessa sairaalan sielunhoidon jakson.

Mikä on vaikeinta työssäsi?

– Se on se hetki, kun ei voi ymmärtää miksi. Lapsen sairastumiselle ja kuolemalle ei pysty löytämään tarkoitusta. Minulla ei ole siihen vastausta. Samalla täytyy kuitenkin tukea perhettä, vaikka ei itse ymmärrä, miksi näin tapahtuu.

Mikä on hienointa ja kauneinta?

– Se on se hetki, kun on näyttänyt toivottamalta ja lapsi paranee ja selviää. Ilo ja helpotus ovat parasta. Joskus suru ja onni ovat läsnä melkein samaan aikaan. Näin on käynyt, kun perhe menettää lapsen ja alkaa sen jälkeen odottaa uutta lasta. Silloin elämä jatkuu ja antaa toivoa.

Miten itse käsittelet surua?

– Tämä on henkisesti raskas työ. Tärkeää on työnohjaus, jossa voi käsitellä vaikeita asioita ja tunteita. On tärkeää, että voi puhua jollekin toiselle ihmiselle.

Voiko lapselle puhua kuolemasta?

– Kyllä voi. Tietenkin täytyy ottaa huomioon se, minkä ikäinen lapsi tai nuori on. Perheen vakaumus täytyy huomioida. Keskustelut käydään aina yhteistyössä perheiden kanssa. Lapsella täytyy olla mahdollisuus keskustella myös kuolemasta. Lapsen täytyy tuntea, että on turvassa.

Mitä ajattelet elämästä?

– Elämässä on tärkeää olla hyvää oloa tuovia asioita. Myös hyvään elämään kuuluu sekä ilo että suru. Uskon, että jokaisella on oma tehtävänsä.

Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Nimi tai nimimerkki:

Kommentti:

Tietoturvaseloste (PDF)