Kuka tekee työt? Kuka hoitaa vanhukset? Kuka maksaa verot? Tätä ilmiötä kutsutaan vauvakadoksi.
Epävarmuus ja yksilöllisyys vaikuttavat syntyvyyteen
Kysyimme selityksiä vauvakadolle tutkija Tiia Sorsalta. Hän on töissä Väestöliitossa. Väestöliitossa tutkitaan perheitä, pareja ja koko väestöä. Tiia Sorsa on tutkinut esimerkiksi lastensaantia ja syntyvyyttä.
Väestöliitto tekee kyselytutkimuksia, joita kutsutaan Perhebarometreiksi. Niissä on kysytty esimerkiksi, mitä suomalaiset ajattelevat lapsien saamisesta.
Kyselyjen mukaan suurin osa suomalaisista toivoo kahta tai useampaa lasta. Toive ei toteudu kaikilla. Jos toiveet toteutuisivat, suomalaisten määrä ei vähenisi.
Sorsa kertoo, että monet asiat vaikuttavat syntyvyyteen yhtä aikaa.
Ihmiset haluavat tehdä myös muita asioita kuin perustaa perheen. Jostain syystä suomalaiset ovat myös aiempaa herkempiä epävarmuudelle. Se liittyy pieniin ja suuriin asioihin. Oma talous tai maapallon tulevaisuus tuntuvat epävarmoilta.
– Parisuhteet voivat olla repaleisia. Kaikki eivät luota, että elämä kantaa. Monet miettivät, että elämästä tulee vielä epävarmempaa, jos he saavat lapsen. Se tuntuu pelottavalta, kun jo nyt hirvittää, Sorsa kuvailee.
Työelämä on myös vaativaa ja uupumus työssä on lisääntynyt. Moni ajattelee, että lapsen saaminen lisää uupumusta.
Sorsa muistuttaa myös, että epävarmuus ei selitä kokonaan vauvakatoa. Lapsia syntyy yhä eniten siellä, missä elämä on epävarminta, eli Afrikassa.
Lapsia saadaan yhä vanhempana
Syntyvyys laskee kuitenkin myös muualla maailmassa. Lapsia syntyy joka vuosi vähemmän. Mistä se johtuu? Monet eivät enää tavoittele perhettä, vaan omaa hyvinvointia. Teknologia on tärkeä osa elämäämme.
Ensimmäinen lapsi saadaan yhä myöhemmin. Uusien äitien ja isien keski-ikä nousee. Voi käydä niin, että toista lasta ei enää ehditä saada.
Ei ole helppoja ratkaisuja
– Ratkaisuja syntyvyyden kasvuun ei ole helppo keksiä, sanoo Sorsa.
Mutta ainakin näitä asioita kannattaa miettiä. Nuorille pitää luoda turvallisuuden tunne. Pitää olla vakaat työpaikat ja vakaat parisuhteet. Pitää voida harrastaa ja elää myös sellaista elämää, mitä sinkut ja lapsettomat elävät, vaikka hankkii lapsia.
Yhteiskunnan tukea perheille voi kehittää. Sorsa arvioi, että vanhempainvapaat ja lapsilisät vaikuttavat varsinkin toisen ja kolmannen lapsen hankintaan. Vanhemmat tietävät jo, millaista tukea he voivat saada.
Tukia voisi antaa enemmän köyhille, joilla ei ole varaa hankkia lapsia. Korkeasti koulutetut pystyvät hankkimaan sen verran lapsia kuin he toivovat. Hyvät tulot vaikuttavat lasten hankinnassa.
Sorsa sanoo, että hedelmöityshoitoja kannattaa myös tukea. Monet eivät saa lasta biologisista syistä, vaikka haluavat. Tai kumppani puuttuu.
Maahanmuutto on yksi ratkaisu
Onko maahanmuutto nopein tapa kasvattaa Suomen väestöä?
Sorsa sanoo, että se on osa ratkaisua, mutta se ei ole helppo ratkaisu. Kotoutumiseen voi liittyä ongelmia.
Monet maat myös kilpailevat koulutetusta työvoimasta. Eli niistä maahanmuuttajista, jotka pystyvät maksamaan veroja.
Väheneekö ympäristön kuormitus?
Väestö vähenee melkein kaikkialla. Eikö sillä ole hyviä vaikutuksia maapallolle?
– Maailman talous ja yhteiskunnat perustuvat siihen, että kaikki kasvaa. Väestö kasvaa, talous kasvaa, työn tuottavuus kasvaa, Sorsa kuvailee.
Hän muistuttaa, että kun väestö ei enää kasva, talouteen pitää tehdä muutos. Se voi aiheuttaa yhteiskunnallista levottomuutta. Vaikutus voi olla arvaamaton.
– On menossa valtava yhteiskunnallinen murros. Toivottavasti kuormitus ympäristölle laskee myös, tutkija Tiia Sorsa sanoo.
Murros tarkoittaa, että moni asia muuttuu nopeasti.
Miksi vauvakato on ongelma?
Vauvakato aiheuttaa ongelmia monella tasolla: tavallisten ihmisten arjessa ja koko yhteiskunnan toiminnassa.
Inhimillinen puoli on tärkeä: ihmiset eivät saa lapsia, vaikka toivovat.
– Hiljainen suru on valtava, kuvailee Sorsa. Se vaikuttaa sairauksiin ja jaksamiseen työssä.
Tulevaisuudessa myöskään yhteiskunta ei toimi kunnolla. Työikäinen väestö elättää lapset ja vanhukset. Kun työikäisten ihmisten osuus pienenee, tämä on vaikeaa. Ei ole myöskään tarpeeksi ihmisiä, jotka hoitavat vanhoja tai lapsia.
Pulaa työntekijöistä voi olla myös teollisuudessa. Se hidastaa talouden kasvua ja vaikeuttaa yritysten toimintaa.
Kun työikäisten määrä vähenee ja vanhusten määrä kasvaa, rahat eivät riitä eläkkeisiin ja sosiaaliturvaan.