Tiukkoja kysymyksiä puolueille

Teksti: Petri Kiuttu
Kuva: Kuntaliitto, Heidi Ahlström
Uutinen julkaistu: 07.06.2021

Kysyimme kolme kiperää kysymystä  yhdeksältä eduskuntapuolueelta. Kysymykset liittyvät kuntavaaleihin.

1. Miten edistätte selkokielen käyttöä kunnissa?

2. Miten aiotte edistää sitä, että kehitysvammaiset ihmiset saavat työhönvalmennusta ja pääsevät palkkatöihin?

3. Miten lisäätte kuntalaisten mahdollisuuksia osallistua kuntien päätöksentekoon?

Suomen Sosialidemokraattinen Puolue SDP

1. Kunnan velvollisuus on tavoittaa kaikki kuntalaiset. Kaikki kunnan verkkosivut, lomakkeet ja ohjeet pitää julkaista selkokielisinä. Kaikkien ihmisten täytyy saada kunnassa tarvitsemansa palvelut. Se tarkoittaa, että jos kuntalainen tarvitsee, käytetään selkeämpää kieltä.

Kunnan työntekijöiden tulee saada koulutusta selkokielestä ja selkeästä kielenkäytöstä.

2. Työ on jokaisen ihmisen oikeus. Tästä huolimatta Suomessa on palkkatyössä vain hyvin vähän työikäisistä kehitysvammaisista ihmisistä. Kunnat hankkivat paljon tavaroita ja palveluja. Näihin hankintoihin voi laittaa ehdon, joka työllistää ihmisiä, joilla on kehitysvamma. Näin voidaan parantaa mahdollisuuksia saada työtä.

3. Kunnan päätöksenteon tulee olla esteetöntä ja saavutettavaa. Päätöksentekoon liittyvän viestinnän tulee olla selkokielistä. Asukkaiden mielipiteitä tulee selvittää jo ennen päätöksentekoa. Palveluja tulee suunnitella yhdessä palvelun käyttäjien kanssa.

Perussuomalaiset PS

1. Perussuomalaisten mielestä on käytettävä sellaista kieltä, jota tavalliset ihmiset ymmärtävät. Puolueen mielestä asioista täytyy kertoa tavallisille ihmisille selkokielellä. Näin ihmiset saavat lisää tuntemusta siitä, että asioita voi muuttaa. Puolueen mielestä suomalaisille tärkeimmät asiat on laitettava etusijalle, sillä kaikkeen ei raha riitä.

2. Perussuomalaisten mielestä veroja ei saa enää korottaa. Puolue haluaa, että asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen.

Perussuomalaisten mielestä kuntien on edistettävä suomalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta. Ensin on leikattava menoista, jotka ovat toissijaisia, turhia ja vahingollisia.

3. Perussuomalaiset haluaa tavallisia ihmisiä päättämään kunnan asioista. Puolue kehottaa äänestämään, sillä äänestämällä voidaan vaihtaa päättäjiä. Perussuomalaiset sanovat, että heidän ehdokkaansa ajattelevat kunnan kokonaisetua.

Kansallinen Kokoomus

1. Kuntien työntekijät on koulutettava niin, että he voivat käyttää selkokieltä viestinnässä.

2. Jokaisella on, vammasta tai sairaudesta huolimatta, oikeus tehdä työtä ja osallistua yhteiskunnan toimintaan. Työ tuo elämään taloudellista turvaa ja merkityksellistä sisältöä. Puolueen mielestä mahdollisuus osallistua ja olla osallisena lisäävät ihmisen hyvinvointia.

Vammaiset ihmiset tarvitsevat parempia kannustimia ja mahdollisuuksia osallistua työmarkkinoille. Asenteiden täytyy muuttua. Työnantajille on luotava kannustimia, jotta ne tarjoavat töitä vammaisille ihmisille.

3. Tarvitaan erilaisia vaikuttamisen tapoja. Osallistavaa budjetointia täytyy kehittää. Se tarkoittaa, että kuntalaiset voivat vaikuttaa kunnan rahankäyttöön.

Päätökset on valmisteltava avoimemmin, jolloin mielipiteen voi ilmaista eri vaiheissa. Kun eri näkökulmia voidaan ottaa huomioon, ehdotukset on helpompi hyväksyä.

Suomen Keskusta

1. Kunnan viestinnän pitää olla selkeää, jotta jokainen kuntalainen ymmärtää asiat. Kunnan palvelut, tiedotteet, asiakirjat ja ohjeistukset pitää tarjota selkokielisesti. Vaikeaa hallinnon kieltä ei pidä käyttää.

Myös opetus ja kirjastot ovat tärkeitä selkokielisen viestinnän paikkoja. Opetuksessa pitää käyttää selkeää kieltä ja välttää sivistyssanoja. Kirjastoon pitää hankkia selkokielistä materiaalia.

2. Haluamme, että kehitysvammaiset ja muut osittain työkykyiset ihmiset saavat palkkatyötä. Kaikki työ on tarpeellista ja yhtä tärkeää. Kehitysvammainen ihminen voi tarvita erityisiä palveluita, jotta työn saanti onnistuu. Nämä palvelut pitää saada helposti ja oikeaan aikaan.

3. Keskusta haluaa, että jokaisen kuntalaisen on helppo vaikuttaa kunnan asioihin. Tiedon pitää kulkea avoimesti sekä päättäjiltä kuntalaisille että kuntalaisilta päättäjille.

Puolueen mielestä kunta voi järjestää tilaisuuksia, joissa kuntalaiset saavat sanoa mielipiteensä erilaisista suunnitelmista ja asioista.

Vihreä liitto

1. Vihreä liitto haluaa, että kunnat käyttävät enemmän selkokieltä verkkosivuilla ja sähköisessä viestinnässä. Puolueen mielestä kaikki tarpeellinen tieto on kerrottava myös selkokielellä. Kunnan viranomaisten kanssa on voitava käyttää selkokieltä.

2. Koululaisten ja opiskelijoiden täytyy saada riittävää apua ja tukea oppimiseen. Puolueen mielestä TELMA-paikkoja pitää olla tarpeeksi eri puolilla Suomea. TELMA tarkoittaa Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta.

3. Vihreät haluaa, että jo 16-vuotiaat saavat äänestää vaaleissa. Puolue haluaa siis laskea äänestysikärajaa. Äänestysikäraja on nykyisin Suomessa 18 vuotta. Vihreät haluaa kehittää osallistuvaa budjetointia helpommaksi ymmärtää.Verkossa voi vaikuttaa paremmin, jos viestintä on selkeämpää. Tämä tapahtuu lisäämällä selkokielistä tietoa kunnan verkkopalveluissa ja verkkosivuilla.

Vasemmistoliitto

1. Vasemmistoliitto kannattaa, että kunta käyttää selkokieltä mahdollisimman laajasti. Kunnan tilojen ja palveluiden täytyy olla esteettömiä. Se tarkoittaa myös selkokielen käyttöä kunnan tiloissa ja asiakirjoissa. Selkokielellä on esimerkiksi tarjottava tietoa saatavilla olevista palveluista. Lisäksi kunnissa täytyy olla ammattilaisia, jotka osaavat neuvoa selkokielellä.

2. Työkykyisille ja työhaluisille ihmisille täytyy järjestää mahdollisuus palkkatyöhön. Työllistyminen voi tapahtua yritysten kanssa tai palkkatuen avulla. Kehitysvammaisella ihmisellä on yhtäläinen oikeus saada työstään palkkaa. Erityisesti täytyy pitää huolta, että jaksot työtoiminnassa eivät ole liian pitkiä, vaan sieltä siirrytään palkkatyöhön tai palkkatukeen.

3. Vasemmistoliitto kannattaa osallisuutta. Osallisuudessa ne ihmisryhmät, joita päätöksenteko koskee, otetaan mukaan päätöksentekoon. Kaikissa kunnissa pitää ottaa käyttöön osallistuva budjetointi. Osallistuvassa budjetoinnissa täytyy erityisesti varmistaa, että kaikkien ääni kuuluu, eivätkä vain hyväosaisten ihmisten hankkeet menesty.

Suomen ruotsalainen kansanpuolue RKP

1. Kaikkien kuntalaisten pitää saada tietoa siitä, mitä kunnassa tapahtuu. Kunnan pitää ottaa huomioon kaikki kunnan asukkaat. Tietoa pitää olla myös selkokielellä. Esimerkiksi asiakaspalvelijoiden pitää osata puhua selkokieltä. Kunnan työntekijöille voi tarjota koulutusta selkokielestä.

2. Ihmisten pitää saada tietoa kehitysvammaisten ihmisten oikeuksista ja mahdollisuuksista yhteiskunnassa.

Tarvitaan myös asennemuutosta. Kehitysvammaisilla ihmisillä pitää olla samat mahdollisuudet ammattikoulutukseen kuin muillakin. Palkkatöihin pääsyä voivat auttaa osapäivätyö, erilaiset tuet ja palvelut. Työelämässä ihmisen ammattitaidolla on väliä, ei kehitysvammalla.

3. Yhteiskunnasta tulee parempi, kun päätöksenteossa on mukana enemmän ihmisiä, joilla on erilainen tausta. Kunnissa nuorisovaltuustoilla sekä vanhus- ja vammaisneuvostoilla on tärkeä tehtävä.

Suomen Kristillisdemokraatit

1. Suomen Kristillisdemokraattien mielestä kuntien täytyy käyttää selkokieltä. Kunnan toiminnasta ja eri palveluista pitää kertoa selkokielellä kotisivulla ja esitteissä. Kaikilla kuntalaisilla on oikeus saada tasapuolisesti tietoa, jota he tarvitsevat.

2. Kristillisdemokraatit haluavat lisätä kuntien vastuuta siinä, että ihmiset saavat töitä. Työllisyyspalveluihin tarvitaan lisää rahoitusta. Työhönvalmennusta ja palkkatukea pitää lisätä, jotta myös mahdollisimman moni kehitysvammainen ihminen pääsee vakituisiin töihin.

3. Päätöksiä pitää tehdä avoimesti. Kuntalaisilla on oikeus saada tietoa päätettävistä asioista. Kunnan toiminnan pitää olla mahdollisimman avointa ja läpinäkyvää. Kristillisdemokraatit haluaa, että kuntalaiset voivat vaikuttaa enemmän suoraan asioihin, kuten kaavoitukseen ja muuhun kunnan toimintaan.

Liike Nyt

1. Selkokieli tulee ottaa osaksi kunnan viestintää. Kuntapäättäjän pitää edistää selkokieltä.

2. Liike Nyt -puolueen mielestä hyviä keinoja kehitysvammaisten ihmisten työllistämiseen ovat muun muassa tiedon lisääminen ja yhteistyö yritysten ja järjestöjen välillä.

Kunnassa voi järjestää tilaisuuksia, joissa kerrotaan positiivisia kokemuksia. Kehitysvammaiset ihmiset voivat kertoa aiheesta myös mediassa. Yritysten hyviä käytäntöä pitää tuoda paremmin esille.

3. Liike Nyt perustettiin, koska perustajat halusivat muuttaa politiikkaa niin, että ihmiset voivat olla itse mukana päätöksenteossa. Ihmiset voivat keskustella ja osallistua päätöksentekoon myös netissä. Kunnissa osallistumista varten on käytössä nettiparlamentti ja Liike Nyt -sovellus eli appi. Asioista keskustellaan yhdessä ja kuunnellaan asiantuntijoiden mielipiteet. Sen jälkeen äänestetään. Tulos kertoo, mitä äänestäjät ajattelevat asiasta.

Kuntavaalit järjestetään kesäkuussa. Kuntavaalien vaalipäivä on sunnuntai 13. kesäkuuta. Ennakkoon voi äänestää 26.5.–8.6.

Yle lähettää kesäkuun alussa selkokielisen vaalitentin. Vaalitentti nähdään Yle TV1 -kanavalla perjantaina 4.6. kello 15.40. Myöhemmin tentin voi katsoa Yle Areenasta.

Muokkaus Jaana Teräväinen / Leija-lehti, Petri Kiuttu

Suunnittelu Selkomediatyöryhmä

Yksi kommentti artikkeliin ”Tiukkoja kysymyksiä puolueille”

Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Nimi tai nimimerkki:

Kommentti:

Tietoturvaseloste (PDF)