Mitä on suomalaisuus?

Suomi on pieni kansa. Meillä ei ole varaa kiihkoilla tai isotella suomalaisuudesta. Internetissä näkyy paljon tällaisia keskusteluja, joissa mielipiteet ovat hyvin vahvoja ja äärimmäisiä. Teemu Keskisarja ei pidä niitä missään arvossa. On olemassa monta Suomea

– Ei ole olemassa vain yhtä Suomea. On monta erilaista Suomea. Suomi-neitoja on monta, kokonainen sisarusparvi. Suomen maakunnat ovat erilaisia. Suomen kansalla ei ole yhtä luonnetta, Keskisarja sanoo.

Sotia muistellaan myös muualla

Sotakin on yksi osa suomalaisuutta. Suomalaiset muistelevat edelleen talvisotaa ja jatkosotaa, kun he katsovat jääkiekkoa.

Keskisarjan mielestä sota on kuitenkin kiinnostava aihe laajemmasta näkökulmasta. Sodassa tapahtuu lyhyessä ajassa paljon asioita, jotka ovat elämää ja kuolemaa suurempia. Sota on äärimmäinen asia.

Ruotsalaiset muistelevat sotia, vaikka he sotivat viimeksi yli 200 vuotta sitten. Keskisarjan mielestä on hyvä asia, että suomalaiset eivät ole kaunaisia ja katkeria. Suomalaiset eivät vihaa venäläisiä tai ruotsalaisia.

– Meillä on ihan siedettävät välit Venäjään, jos verrataan esimerkiksi Venäjän ja Puolan välejä, Keskisarja pohtii.

Hyvä kielitaito on elinehto

Meillä on korkealaatuista tiedettä ja kulttuuria. Ne ovat tärkeä osa suomalaisuutta. Teemu Keskisarjan mielestä kaksi tärkeintä asiaa ovat lukutaito ja kieli.

– Mielestäni tärkeintä ei ole sotahistoria, urheilu tai itsenäisyyspäivä, hän tiivistää.

Keskisarjan mielestä Fennomania antoi 1800-luvulla suomalaisille ihmisille ihmisarvon. Fennomania oli suomalaisuutta korostanut liike, joka painotti suomen kielen asemaa ja tasa-arvoa.

– Suomen kielen lisäksi suomenruotsalaisuus ja ruotsin kieli ovat hyvin merkityksellinen osa Suomen kulttuuria.

Suomen kansalliskirjailija Aleksis Kivi kirjoitti, että lukutaito on ihmisarvon alku. Tämä lause sisältyy Kiven tunnetuimpaan teokseen Seitsemän veljestä. Keskisarja on täysin samaa mieltä. Aleksis Kivi korosti lukutaidon merkitystä ja kansan sivistystä. Lukemaan oppiminen auttoi myös Seitsemän veljestä -kirjan veljeksiä osallistumaan yhteiskuntaan ja pärjäämään elämässä.

– Jos lapsi lukee paljon kirjoja, hän pärjää nykymaailmassa. Jos ihminen ei ole lukenut yhtään kirjaa, hänen mahdollisuutensa ovat paljon heikommat.

Kun Seitsemän veljestä ilmestyi vuonna 1870, suurin osa suomalaisista ei osannut vielä lukea. Lukutaito lisääntyi 1900-luvulla. Nykyisin monet pelkäävät, että lukutaito alkaa jälleen heikentyä.

– Lukeminen on äärimmäisen tärkeää ja kannustan kaikkia lukemaan, Keskisarja kiteyttää.

Sosiaalinen media inhon kohteena

Keskisarja ei myöskään tuhlaa aikaansa nykyajan joutavuuksiin. Hän ei ole sosiaalisessa mediassa eli somessa. Itse asiassa Keskisarja vihaa somea.

– Inhoan somea ja älypuhelimia. Ne eivät lisää ihmisten ymmärrystä ja tietoa millään tavalla. Sosiaalinen media passivoi ihmiset eli tekee heistä välinpitämättömiä.

Keskisarja miettii, mitä tapahtuisi, jos suositut palvelut kuten Facebook, Twitter ja Instagram, suljettaisiin kuukaudeksi.

– Nousisi varmasti kapina. Ihmiset joutuisivat silloin kohtaamaan oikeasti toisensa.

Keskisarjalla ei kuitenkaan ole mitään tietotekniikkaa, sähköpostia ja internetiä vastaan.

– Ne helpottavat työskentelyä todella paljon.

Historiassa ei ole totuutta

Teemu Keskisarja sanoo, että hän halusi nuorena kirjoittaa historiasta niin, että kaikki voivat ymmärtää tekstiä helposti. Nykyisin häntä kiinnostaa totuuden löytäminen.

Kesällä julkaistu teos Kyllikki Saari

– Mysteerin ihmisten historia on myyntimenestys.

Teoksessa Keskisarja halusi selvittää Suomen rikoshistorian merkittävän rikoksen, jota ei ole selvitetty. Vaikka Keskisarja pyrkii totuuteen, teoksissa totuutta ei aina löydy.

– Historiasta ei voi löytää totuutta. Vuosiluvut pitävät paikkansa, muu on usein tulkintaa, kirjailija toteaa.

Historiallinen tutkimus ja tiede ovat kuitenkin äärimmäisen tärkeitä.

– On todella tärkeää, että asioita tutkitaan. Tämä on ainoa tapa erottaa tosi ja keksitty.