Suunnittelija Minna Salonen Selkokeskuksesta arvioi, että ainakin 700 maahanmuuttajaa luki kampanjan lukuhetkissä. Lukuhetkiä järjestettiin ainakin sadassa palveluyksikössä, joissa asuu tai käy vanhuksia tai kehitysvammaisia ihmisiä. Todellinen määrä on luultavasti suurempikin. Monet järjestivät lukuhetkiä itse, kampanjan ulkopuolella.
Minna Salonen toivoo ennen kaikkea, että lukuhetket vähensivät ennakkoluuloja puolin ja toisin. Hän toivoo myös, että lukuhetkistä tulee vakituisia käytäntöjä. Ainakin koulutuskeskus Salpaus Lahdessa ja Esedu Mikkelissä aikovat tehdä niin.
Kampanja sai runsaasti julkisuutta. Juttuja oli monissa maakuntalehdissä ja Ylen radio- sekä tv-ohjelmissa. Tieto lukuhetkien hyödyllisyydestä levisi niidenkin kautta.
Kampanjan suojelija oli kansanedustaja Nasima Razmyar.
Selkokieli auttaa keskustelussa ja tutustumisessa
Lukuhetkissä syntyi paljon vilkasta keskustelua. Tähän on koottu muutamia kokemuksia eri puolilta Suomea.
Ystävänpäivän lukuhetki oli täynnä iloa ja lämpöä, kerrotaan Kajaanista. Siellä kohtasivat Kaukametsän opiston Juttu-Tupa-ryhmä ja maahanmuuttajaopiskelijat.
Stadin aikuisopiston maahanmuuttajaopiskelijat lukivat vanhuksille ja kehitysvammaisille. Kuulijat olivat mahtavasti mukana. Opiskelijat iloitsivat, että pystyivät keskustelemaan heidän kanssaan suomeksi.
Kansanedustaja Ozan Yanar luki Helsingissä palvelutalo Wilhelmiinassa ikäihmisille. Hän luki Marja Simolan selkokirjaa Jäähyväiset Viipurille. Ozan lupasi palata Wilhelmiinaan lukemaan teoksen loppuun.
Kansalaisaktivisti Maryam Abdulkarim piti selkokielisen lukuhetken Haavikon opetus- ja aikuiskasvatuskeskuksessa Helsingissä. Teemana oli Minna Canthin elämä. Lukuhetki herätti vilkkaan keskustelun tasa-arvosta. Maryam Abdulkarim vieraili myös Ylen Aamu-tv:ssä, jossa hän kertoi lukuhetkestä ja selkokirjallisuuden merkityksestä.
Tutut ja helpot sanat – ja hymy!
Turussa yliopiston kielikeskuksen opiskelijat lukivat muun muassa selkokielistä keittokirjaa vanhuksille ja kehitysvammaisille. Opiskelijoille on tärkeää, että he pääsevät keskustelemaan suomeksi suomalaisten kanssa.
‑ Kannustan syntyperäisiä suomenpuhujia käyttämään selkokieltä, kun he puhuvat maahanmuuttajien kanssa, sanoi yliopisto-opettaja Jenni Laine Turun yliopiston verkkouutisissa.
‑ Keskustelukumppanin ei tarvitse osata suomea täydellisesti – tuttujen sanojen, helppojen rakenteiden ja hymyn avulla pääsee jo pitkälle, Laine sanoi.