Mika Aaltola on Ulkopoliittisen instituutin johtaja. Ulkopoliittinen instituutti eli UPI on tutkimuslaitos. Se tutkii kansainvälistä politiikkaa ja keskustelee kysymyksistä, jotka ovat tärkeitä Suomelle.
Mikä on parasta työssäsi?
– Saan seurata ajankohtaisia asioita ja lukea uusia tutkimuksia. Saan tehdä työtä mielenkiintoisten ihmisten kanssa. Osallistun tapahtumiin, joissa keskustelemme tärkeistä ulkopoliittisista kysymyksistä. Tutkin asioita myös itse ja olen julkaissut kolme kirjaa parin vuoden sisällä.
– UPI julkaisee myös selvityksiä, joissa neuvotaan, mitä Suomi voi tehdä ulkopolitiikassa eri tilanteissa. Käytämme tutkimustuloksia siihen, että olemme mukana ja vaikutamme. On tärkeää miettiä, mikä on parasta Suomelle.
Miltä talvi Ukrainassa näyttää?
– Tilanne Ukrainassa on vaikea. Venäjä yrittää käyttää kylmää talvea aseena. Venäjä on esimerkiksi pommittanut Ukrainan sähköverkkoa ja katkaissut sähkönjakelun. Kylmyys vaikeuttaa elämää sodassa.
– Kylmä talvi tekee myös venäläisten sotilaiden elämästä vaikeaa. Venäjällä on ollut vaikeuksia sodassa syksyllä. Talven jälkeen Venäjä haluaa ehkä lopettaa sodan.
– Voimme auttaa Ukrainaa parhaiten sillä, että Eurooppa pysyy yhtenäisenä. Siksi on tärkeää, ettei Euroopassa tule kiistaa energiapulan ja kasvavien hintojen takia.
Voiko sota levitä Suomeen?
– Suomessa ei ole syytä olla huolissaan sodan syttymisestä. Venäjä voi kyllä aiheuttaa harmia esimerkiksi Itämeren laivaliikenteelle. Suomella on vahvat puolustusvoimat ja turvallisuusviranomaiset.
Voiko Ukrainan sota muuttua ydinsodaksi?
– En usko, että Venäjä käyttää ydinasetta. On kuitenkin huolestuttavaa, että Venäjä uhkailee ydinaseilla. Kaikilla mailla ei ole ydinaseita. Kun sellaiset maat huomaavat, että niitä voidaan uhata, nekin haluavat mahdollisesti hankkia ydinaseita. Silloin ydinaseiden määrä maailmassa kasvaa.
Milloin Ukrainan sota loppuu?
– Ukrainan sota voi loppua ensi kesänä, jos Venäjä vetää joukkonsa pois. Sota on raskas Venäjälle. Vähitellen Venäjä kyllä ajattelee, että on aika jättää Ukraina.
Ovatko rauhanneuvottelut mahdollisia?
– Jossain vaiheessa maat alkavat varmasti neuvotella rauhasta. Ensin tulee todennäköisesti tulitauko eli maat päättävät yhdessä, että ne eivät enää ammu toisiaan. Sotaväsymys johtaa siihen, että rauhallisempia vaiheita tulee jo ennen kuin rauhasta sovitaan.
Mitä voimme tehdä, kun sota ahdistaa?
– On tärkeää pitää huolta perheestä ja ystävistä ja saada oma arki toimimaan. Rauhantyötä on huolehtia siitä, että elämä jatkuu niin tavallisena kuin mahdollista. On tärkeää, että esimerkiksi sairaalat toimivat normaalisti Suomessa.
Oletko peloissasi?
– Pelkääminen johtaa vain pelon lisääntymiseen. Se on yksi sodan tavoitteista. Sota saa meidät pelkäämään ja pelon takia emme pysty toimimaan arkielämässä. On tärkeää pysyä rauhallisena, vaikka se on vaikeaa. Rauhallisuus on vastavoima sodalle. Se tarkoittaa, että ihmiset Suomessa jatkavat töitä, opiskelua ja huolehtivat perheistään. Emme saa antaa Venäjän sodan Ukrainassa pysäyttää meitä.
Ovatko ajatuksesi muuttuneet sen jälkeen, kun sait lapsen?
– Kyllä, ajattelen enemmän tulevaisuutta. Mietin miltä maailma näyttää, kun poikani on vanhempi. Lapseni elää todennäköisesti vielä vuonna 2100. Siksi on tärkeää, että teen töitä myös tulevaisuutta ajatellen.
– Arki lapsen kanssa auttaa minua muistamaan, että elämässä ei ole kyse pelkästään sodasta ja sodan analysoimisesta.
Uskotko parempaan tulevaisuuteen?
– Kyllä, ihmiset ovat selvinneet monista vaikeista tilanteista. Suomessa meillä ei ole syytä pelätä. Sota voi myös opettaa meille paljon. Me opimme, miksi sodat syttyvät ja ketkä ovat syyllisiä sotaan. Toivottavasti tulevaisuudessa tiedämme paremmin, miten voimme välttää tilanteita, jotka johtavat konflikteihin ja sotiin.
Kuka?
Mika Aaltola
Ikä: 53 vuotta
Asuinpaikka: Helsinki
Perhe: Vaimo, poika ja kolme koiraa
Työpaikka: Ulkopoliittinen instituutti
Harrastukset: Juokseminen, padel, kuntosalilla käyminen, lukeminen ja shakki
Viimeisin julkaistu kirja: Mihin menet, Suomi?