Nato-kannatuksessa on tapahtunut suuri muutos. Nato-jäsenyyden kannatus on noussut Suomessa todella paljon.
Ylen teettämän kyselyn mukaan Nato-jäsenyyttä kannattaa 53 prosenttia suomalaisista. 28 prosenttia vastaajista vastustaa Nato-jäsenyyttä. 19 prosenttia vastaajista on epävarmoja kannastaan. Taloustutkimus teki kyselyn viime viikolla. Venäjä hyökkäsi Ukrainaan samaan aikaan, kun kysely tehtiin.
Nato-jäsenyyden kannattajia on paljon enemmän kuin aikaisemmin. Vuonna 2017 ainoastaan 19 prosenttia eli noin joka viides suomalainen oli sitä mieltä, että Suomen pitäisi liittyä Natoon.
Puolueista eniten Nato-jäsenyyden kannattajia on kokoomuksessa, RKP:ssä ja kristillisdemokraateissa. Melkein kaikki puolueet kannattavat nyt jäsenyyttä enemmän kuin vastustavat. Miehet kannattavat Nato-jäsenyyttä naisia enemmän.
Nato on läntinen sotilasliitto
Nato on Pohjois-Atlantin puolustusliitto eli läntinen sotilasliitto. Nato perustettiin vuonna 1949. Sen tarkoitus oli turvata länsi Neuvostoliiton uhkaa vastaan.
Natoon kuuluu 30 eurooppalaista ja pohjoisamerikkalaista jäsenmaata. Yhdysvallat eli USA johtaa Natoa. Suurin osa Naton jäsenistä on kuitenkin Euroopasta.
Melkein kaikki EU-maat ovat Naton jäseniä. EU-maista Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Malta ja Kypros. eivät kuulu Natoon.
Suomi täyttää Naton vaatimukset
Suomella on niin sanottu Nato-optio eli vaihtoehto. Suomi voi hakea Naton jäsenyyttä, jos Suomi haluaa tehdä niin.
Suomi voi jättää hakemuksen Naton jäseneksi koska tahansa. Jos Nato kutsuu jonkin maan jäseneksi, liittyminen käy nopeammin.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi tammikuun lopussa, että Suomi ja Ruotsi voivat päästä Naton jäseniksi nopeasti.
– Suomi ja Ruotsi täyttävät Naton pääsyvaatimukset. Nato tekee jo nyt tiivistä yhteistyötä Suomen ja Ruotsin kanssa, Stoltenberg sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa.
Suomi ei ole tehnyt päätöstä hakemisesta Naton jäseneksi
Presidentti Sauli Niinistö tapasi eilen eduskuntapuolueiden johtajia. Presidentti ja kansanedustajat keskustelivat Suomen turvallisuuspolitiikasta ja Natosta. Pääministeri Sanna Marin osallistui keskusteluun. Marinin mukaan mitään päätöksiä asiassa ei tehty.
Ulkoministeri Pekka Haavisto ymmärtää suomalaisten huolen asiassa.
– Tämä kertoo siitä huolesta ja epävarmuudesta, jonka Venäjän hyökkäys aiheuttaa. Meidän täytyy nyt pohtia rauhassa sitä, mitä Suomi tekee, Haavisto sanoo.
Jos Suomi hakee Naton jäsenyyttä, päätöksen hakemisesta tekee tasavallan presidentti. Presidentti päättää asiasta sen jälkeen, kun hallitus on esittänyt sitä hänelle. Tätä ennen hallitus tekee eduskunnalle selvityksen asiasta.
Suomessa on keskusteltu myös kansanäänestyksestä, jossa äänestetään Natoon liittymisestä. Kansanedustajien mukaan kansanäänestys ei kuitenkaan ole nyt ajankohtainen asia.