Venäjä oli suurvalta jo 1800-luvulla. Monet Itä-Euroopan maat kuuluivat silloin Venäjän keisarikuntaan. Vuonna 1917 Venäjän keisarikunta romahti ja syntyi Neuvostoliitto. Neuvostoliitto alisti monia Itä-Euroopan maita, kunnes Neuvostoliitto romahti vuonna 1989.
Monet Itä-Euroopan maat ja Neuvostoliiton osat liittoutuivat 1990-luvulla länsimaiden kanssa. Maat liittyivät Euroopan Unioniin ja puolustusliitto Natoon. Se on harmittanut Venäjän presidentti Vladimir Putinia jo kauan.
Putin pelkää Natoa
Natoon kuuluu 30 Euroopan ja Pohjois-Amerikan maata. Yhdysvallat on suurin Nato-maa. Putin ja hänen kaverinsa Venäjän johdossa pelkäävät, että Nato ja Yhdysvallat uhkaavat Venäjää. Siksi Putin vaatii, että Venäjän naapurimaat eivät saa liittyä Natoon.
Ukraina kuului Venäjän keisarikuntaan ja Neuvostoliittoon. Maa itsenäistyi 1990-luvun alussa. 2000-luvulla Ukraina on halunnut liittyä Euroopan unioniin ja ehkä myös Natoon. Putin ei pidä ajatuksesta.
Putinin mielestä Ukraina kuuluu Venäjän etupiiriin. Se tarkoittaa, että Putinin mielestä Ukrainan pitää olla Venäjän liittolainen. Ukrainan ja Venäjän kulttuurit, kielet ja ihmiset ovat läheisiä toisilleen, samaan tapaan kuin Pohjoismaiden kielet ja kulttuurit.
Putin pelkää myös demokratiaa
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan jo vuonna 2014. Silloin Venäjä valloitti Krimin niemimaan ja Donbasin alueen Itä-Ukrainasta. Venäjä on sotinut myös Georgian kanssa ja pakottanut Valko-Venäjän liittolaisekseen. Kaikissa tapauksissa syy on sama. Venäjä haluaa, että naapurimaat eivät liity Natoon.
Naton lisäksi Putin ja hänen kaverinsa pelkäävät demokratiaa. Demokratiassa ihmiset valitsevat vapaissa vaaleissa kansanedustajat, jotka käyttävät valtaa. Venäläiset saattavat vaatia omaan maahansa demokratiaa, jos he näkevät, että Ukrainasta tulee rikas ja demokraattinen Euroopan unionin jäsenmaa.