Rohingya-kansaan kuuluu noin 3,5 miljoonaa ihmistä. He asuvat Kaakkois-Aasiassa, mutta heillä ei ole omaa maata. Rohingyoja asuu Bangladeshissä, Myanmarissa, Pakistanissa ja Malesiassa.
Rohingyat ovat muslimeja. Myanmarissa suurin osa kansasta on buddhalaisia.
Rohingyat ovat asuneet Myanmarissa jo todella kauan. Silti monet eivät pidä heitä maan oikeina kansalaisina. Rohingyoja kutsutaan laittomiksi maahanmuuttajiksi. Heillä on vähemmän oikeuksia kuin muilla myanmarilaisilla.
Toukokuun lopulla alkoivat rohingya-kapinalliset hyökkäillä poliisiasemille. Sen jälkeen alkoivat väkivaltaiset hyökkäykset rohingya-kansalaisia vastaan. Myös tavallisia ihmisiä vainottiin.
Hyökkäyksissä rohingyoja pahoinpideltiin, raiskattiin ja tapettiin. Taloja poltettiin. Ihmisten on ollut pakko paeta henkensä edestä.
Maan johtaja sai Nobel-palkinnon
YK ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty sanovat, että Myanmarissa tapahtuu etninen puhdistus. Se tarkoittaa sitä, että Myanmar haluaa karkoittaa kaikki rohingyat maasta.
Myanmarin johtaja Aung San Suu Kyi ei myönnä, että rohingyoja vainotaan. Hänen mielestään Myanmarissa on monia ongelmia, jotka maa yrittää saada kuntoon. Hän sanoo myös, että hän tuomitsee kaiken väkivallan ja ihmisoikeuksien rikkomukset. Hän kuitenkin väittää, että kansanmurhasta ei ole todisteita.
Suu Kyi sai paljon arvostelua näistä väitteistä. Hän on nimittäin saanut Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1991. Palkinto myönnettiin hänelle taistelusta demokratian puolesta Myanmarissa. Nyt monet vaativat, että Suu Kyi lopettaa väkivallan rohingyoja vastaan.
Lähteet HS, Yle