Sarjakuvapiirtäjä Kaisa Leka on vuoden pyöräilijä. Leka sai palkinnon, koska hän innoittaa esimerkillään ihmisiä pyöräilemään.
Kaisa Leka on tehnyt pitkiä pyöräreissuja Murmanskiin ja Jäämerelle. Hän on pyöräillyt myös Islannissa. Kesällä hän aikoo pyöräillä puolisonsa kanssa Baltian maiden halki Puolaan. Lopullisena päämääränä on Ukrainan Odessa.
– Teemanamme ovat meret, emmekä ole vielä koskaan nähneet Mustaamerta, Leka perustelee.
Lekalla on jalkaproteesi. Se ei estä häntä pyöräilemästä. Pyöräily ei vaadi suuria lihaksia, vaan itsepäisyyttä ja sitkeyttä.
Leka on erityisen otettu siitä, että hänet valittiin vuoden pyöräilijäksi, eikä suinkaan vuoden vammaiseksi naispyöräilijäksi.
– Tämän palkinnon saaminen on hieno asia. Minusta tuntuu, että en edusta pelkästään itseäni, vaan kaikkia heitä, joilla on proteesi tai jonkinlainen vamma.
Pyöräily merkitsee Lekalle paljon. Se on myös poliittinen kannanotto. Pyöräily ei saastuta luontoa, eikä se aiheuta melusaastetta.
Hänen mielestään pitäisi pohtia sitä, miksi lähes jokaisessa perheessä täytyy olla auto tai kaksi.
– Ei ole lainkaan järkevää, että pelloille rakennetaan suuria marketteja, jonne ajellaan autoilla kaupungeista. Se on huono valinta. Ehkä se suuntaus kuitenkin muuttuu. Toivon niin.
Leka toivoo, että tulevaisuuden kaupungit suunnitellaan entistä tarkemmin pyöräilyn ehdoilla.
– Pyöräily on minun tapani nauttia luonnosta. En voi kuljeksia metsissä, koska se on minulle vaikeaa.
Pyöräilykausi voi olla pitkä myös Suomessa. Kaisa Lekan mukaan vuodessa on vain pari kuukautta, jolloin on yksinkertaisesti liian kylmää pyöräillä.
Hän on rohkea nainen, varmasti. Mutta onko se vain kaksi kuukautta?
Ehkä voi aloittaa kesäkuussa ja syskuuta saakka. Onko se näin?
Hei, jos luet tarkasti, niin tekstissä on, että ”… vuodessa on vain pari kuukautta … liian kylmää…”.
Hän sanoo siis, että melkein koko vuoden voi pyöräillä, vain pari kuukautta ei voi.