Selkosanomat tapasi Satu Rämön Islannin pääkaupungissa Reykjavikissa.
Satu Rämön ensimmäinen dekkari eli jännityskirja Hildur julkaistiin viime vuonna. Sarjan toinen osa Rósa & Björk julkaistaan tänään.
Miksi kirjoitat dekkareita?
– Dekkari on minulle tuttu tyylilaji, koska pidän niiden lukemisesta. Olen aina lukenut ja kuunnellut nimenomaan dekkareita, kun haluan viihtyä. Dekkareita on paljon erilaisia. Dekkariin voi kirjoittaa tarinoita, joissa käsitellään psykologiaa, jännitystä ja poliisitarinoita.
Miten keksit Hildurin tarinan?
– Kirjan tarina alkoi kasvaa pienistä palasista. Katselin ystäviäni surffaamassa kylmässä merivedessä ja aloin miettiä, kuka siellä voisi olla. Itse en haluaisi mennä kylmään veteen. Mieleeni tuli poliisi, joka on surffaamassa. Hänestä tuli kirjani päähenkilö nimeltä Hildur. Myöhemmin sain toisen ajatuksen, kun olimme syömässä pizzaa perheeni kanssa. Aloin katsella ympärilleni ja mietin ihmisiä, joita näin. Tästäkin tuli osa kirjaa. Myöhemmin samat ihmiset alkoivat pyöriä päässäni, ja Hildurin tarina alkoi syntyä.
Montako osaa Hildurin tarinasta kertovaan sarjaan tulee?
– Alussa päätin, että kerron tarinan kolmessa osassa. Kirjoja tulee siis kolme. Hildurin tarinan salaisuus selviää kolmannen kirjan lopussa. Nyt mietin, että jos tarinaa voi jatkaa, niin olen ehkä valmis jatkamaan sitä.
Hildur-kirja on menestynyt hyvin. Kirjaa on myyty 80 000 kappaletta. Käännetäänkö se muille kielille?
– Hildur käännetään saksaksi, norjaksi, hollanniksi, ruotsiksi, tanskaksi, viroksi ja latviaksi. Koska kirja käännetään noin monelle kielelle, minulla on varaa keskittyä kirjoittamiseen. Se on kiva, koska nautin kirjoittamisesta hyvin paljon.
– Haaveeni on, että Hildur käännettäisiin myös islanniksi. Minua kiinnostaa, mitä islantilaiset ajattelevat maahanmuuttajan kirjoittamasta jännityskirjasta, joka tapahtuu Islannissa. Islanti on kuitenkin hyvin pieni maa ja kielialue, ja kääntäjiä on vähän.
Millaisia ongelmia Islannissa on?
– Islanti on rikas maa, jossa on vähän ihmisiä. Aika monilla menee todella hyvin. Elintasoerot ovat kuitenkin suuret, paljon suuremmat kuin Suomessa. Ongelmat näkyvät etenkin köyhissä lapsiperheissä. Islannissa ei esimerkiksi ole ilmaista kouluruokailua.
– Islannissa ei kuitenkaan ole työttömyyttä juuri lainkaan, mutta taloudellinen epävarmuus on suuri ongelma. Alimmat palkat ovat kuitenkin niin pieniä, että niillä on vaikea tulla toimeen. Eläminen Islannissa on todella kallista. Asuntojen hinnat ovat korkeat ja vuokrat ovat kalliit. Islannissa on myös paljon mielenterveys- ja päihdeongelmia. Nämä kaikki kytkeytyvät usein toisiinsa.
– Islannissa ei ole juuri yhtään väkivaltaista rikollisuutta. Ulkona on turvallista liikkua.
Millaisia ihmisiä islantilaiset ovat?
– Islantilaiset ovat leikkisiä, rohkeita, äänekkäitä ja huumorintajuisia. Heissä on myös paljon samaa kuin suomalaisissa. Islantilaisten itsetunto on kuitenkin usein parempi kuin suomalaisten.
– Islantilaiset ovat hyvin ylpeitä omasta saarestaan. Islannissa sanotaan, että Islanti on parasta maailmassa. Islanti on pieni ja syrjäinen paikka, mutta samalla ainutlaatuinen.
Onko islannin kieli vaikeaa?
– Menin kouluun opiskelemaan islantia kolmeksi vuodeksi. Ruotsin kielen taito ei juurikaan auttanut minua, Islannin kieli täytyy opetella alusta asti.
Dekkarisarjan toinen osa Rósa & Björk ilmestyy 17.3. painettuna teoksena, äänikirjana ja e-kirjana.
Kuka?
Satu Rämö
Asuinpaikka: Islannin Länsivuonojen Ísafjörðurin kylä. Kotoisin Forssasta. Asunut Islannissa 15 vuotta
Koulutus: kauppatieteiden maisteri, humanististen tieteiden kandidaatti
Ammatti: kirjailija ja yrittäjä
Perhe: Islantilainen aviomies, kaksi lasta
Harrastukset: lenkkeily, uinti, kuntosalilla käynti, lukeminen, äänikirjat.