Filmihullu ei koskaan kyllästy elokuviin

Teksti: Markku Juusola
Kuva: Markku Juusola
Uutinen julkaistu: 14.06.2024

Sodankylän elokuvajuhlat alkavat keskiviikkona. Timo Malmi on elokuvajuhlien johtaja. Hän kertoo tässä jutussa elokuvista ja filmihulluudesta.

Timo Malmi vetää elokuvakerhoa Järvenpäässä. Hän on myös Sodankylän elokuvajuhlien taiteellinen johtaja. Hän kertoo, millaista on olla filmihullu.

Miksi ja miten kiinnostuit elokuvista?

– Näin elokuvan Blow Up vuonna 1968. Olin silloin 15-vuotias. Huomasin, että tämä on minun juttuni. Ajattelin, että tällaista haluan nähdä lisää.

– Blow Up on Michelangelo Antonionin elokuva. Hän on italialainen elokuvaohjaaja. Blow Up on tehty Englannissa.

Miksi juuri Blow Up teki niin suuren vaikutuksen?

– Minusta taiteen tehtävä on nostaa katsoja johonkin. Se antaa tunteen, että nyt katsotaan jotain ainutlaatuista. Koetaan jotain syvempää. Se lähenee uskonnollista kokemusta – valaistumista.

Olet Filmihullu-lehden toimitussihteeri. Millaisia ihmisiä filmihullut ovat? Onko heillä yhteisiä piirteitä?

– Se on samanlainen asia kuin monissa muissakin harrastuksissa. Filmihullut haluavat sitä lisää, ajattelevat sitä ja keskustelevat siitä jatkuvasti. Se ei kyllästytä koskaan!

– Monet kysyvät, että kun katsot elokuvia päivät pitkät, etkö koskaan kyllästy? Mutta en kyllästy.

Etkö tosiaan koskaan?

– Joskus kyllästyn, jos näen liikaa huonoja elokuvia. Se alkaa maistua puulta.

Olet vetänyt Järvenpäässä elokuvakerhoa melkein 50 vuotaa. Suomessa oli 1970- ja 1980-luvuilla yli kaksi sataa elokuvakerhoa. Nyt niitä on vain parikymmentä. Miksi ne ovat vähentyneet?

– Maailma on muuttunut. Myös elokuvien katsomisen tilanteet ovat muuttuneet. Ensin tulivat videot koteihin. Sitten tulivat dvd-levyt. Sitten tulivat nykyajan suoratoistopalvelut.

– Kulttuuri on muuttunut. Ihmiset eivät enää kokoonnu niin paljon yhteen. Silloin kun elokuvakerhoissa kävi paljon ihmisiä, oli myös enemmän muuta liikehdintää. Ihmiset olivat poliittisesti aktiivisempia ja tekivät yhdessä asioita. Sekin vaikutti myös elokuvakerhoihin.

– Nyt elämme yksityisyyden ja kotona olemisen aikaa.

Miksi elokuvakerhoon kannattaa mennä?

– Elokuvakerhoissa näkee tämän hetken parhaita elokuvia. Niissä voi nähdä elokuvia, joita ei muuten itse valitsisi. Elokuvakerhoissa voi nähdä myös klassikoita eli vanhempia elokuvia, joita arvostetaan yhä. Kerhoissa vierailee elokuvien tekijöitä, jotka kertovat elokuvien tekemisestä.

– Elokuvakerhot ovat vähentyneet, mutta pienet elokuvatapahtumat ovat lisääntyneet. Ihmiset lähtevät mieluummin lyhyisiin tapahtumiin, kuin elokuvakerhoihin.

Mitkä elokuvat ovat tehneet sinuun suurimman vaikutuksen? Miksi juuri ne?

– Prinsessa Ruusunen, jonka Edwin Laine ohjasi vuonna 1949. Muistan, kuinka ihastuin 5-6-vuotiaana poikana Tuula Ignatiukseen. Hän esitti prinsessaa elokuvassa.

– Käynti elokuvateatterissa on lapselle suuri kokemus. Sali on täynnä ihmisiä. Valot sammuvat. Elokuva avaa oven johonkin tuntemattomaan maailmaan.

– Charlie Chaplinin Parrasvalot on tunteellinen ja hauska elokuva. Olen nähnyt se monta kertaa. Aina nauran ja aina itken.

– Mikko Niskasen elokuva Käpy selän alla 1960-luvun puolivälissä oli tärkeä. 1960-luvun alussa Suomessa tehtiin vähän elokuvia. Tuli televisio ja elokuvateatterit vähenivät. Käpy selän alla oli iso menestys. Olin 14-vuotias, kun näin sen. Se teki suuren vaikutuksen murrosikäiseen poikaan. Elokuvassa avautui uusi maailma, hauskoja nuoria ihmisiä.

Sodankylän elokuvajuhlat alkaa keskiviikkona 12. kesäkuuta. Olet juhlien taiteellinen johtaja. Mitä se työ sisältää?

– Yritän seurata, mitä elokuvien maailmassa tapahtuu. Käyn ulkomailla katsomassa elokuvia. Tutustun elokuvien tekijöihin. Valitsen elokuvajuhlille sopivia elokuvia. Hankin elokuvien tekijöitä vierailulle.

Maailmassa ei ole samanlaista elokuvajuhlaa kuin Sodankylä. Mikä tekee Sodankylän juhlista ainutlaatuisen?

– Yötön yö luo Sodankylään ihan oman tunnelman. Valo ja sen sävy auttavat, jotta katsojat pysyvät hereillä. Katsojat ovat enemmän tai vähemmän valveilla viisi päivää. He seurustelevat ja ovat pienessä yhteisössä ja pienessä kylässä. Ihmiset unohtavat muun maailman. He unohtavat ehkä kännykätkin. Se muistuttaa olemista autiolla saarella.

Mitä vierailua, tapahtumaa tai keskustelua Sodankylässä odotat tänä vuonna eniten?

– Säestetyt mykkäelokuvat on perinteinen huippuhetki, johon katsojat jonottavat. Elokuvat esitetään sirkusteltassa, johon mahtuu 1000 katsojaa. Se on aikamoinen elämys. Musiikki soi ja ihmiset kokevat mykän elokuvan uudella tavalla.

– Siellä esitetään ranskalainen mykkä elokuva Yön pimeydessä vuodelta 1930. Säestäjä on suomalainen Cleaning Women -yhtye. Se soittaa musiikkia siivousvälineillä.

– Juhlien tunnetuimpia vieraita ovat ranskalainen ohjaaja Leos Carax ja meksikolainen ohjaaja Alfonso Cuarón. Odotan, että he näkevät Yön pimeydessä Cleaning Women -yhtyeen musiikin kera. Se on minulle huippuhetki.

Sodankylän elokuvajuhlat järjestetään 12.–16. kesäkuuta.

Kuka?

Nimi: Timo Malmi

Asuinpaikka: Järvenpää

Ammatti: taiteellinen johtaja

Perhe: avovaimo ja uusioperheen lapsi ja kolme lapsenlasta

Harrastukset: koripallo, kirjallisuus, yhteiskunnan seuraaminen, puutarhanhoito

Tärkeintä elämässä: rakkaus, oikeus ja maailmanrauha

Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Nimi tai nimimerkki:

Kommentti:

Tietoturvaseloste (PDF)