Possut ovat lasten suosikkeja Haltialassa. Kuvassa Haltialan pehtoori Jari Kuusinen vierailee sikojen aitauksessa.

Possut ovat lasten suosikkeja Haltialassa. Kuvassa Haltialan pehtoori Jari Kuusinen vierailee sikojen aitauksessa.

Pieni palanen maaseutua Helsingissä

Haltialan tila esittelee maaseutua Helsingissä. Haltiala on mainio retkikohde koronakesänä. Se on lähellä. Siellä voi tutustua maatilan elämään. Turvavälit on helppo pitää.

Kapea tie halkoo tasaista maisemaa. Tie kulkee peltojen halki. Välillä tien reunalla on rivissä koivuja. Aurinko paistaa, tuuli humisee ja linnut laulavat. Tien päässä on iso maatila. Näyttää ja kuulostaa aivan kesäiseltä maaseudulta.

Haltialan ympärillä on peltoja ja niittyjä. Niiden ympärillä on aitoja.

Haltialan ympärillä on peltoja ja niittyjä. Niiden ympärillä on aitoja.

Mutta läheltä humisee myös moottoritien ääni. Olemme Suomen suurimmassa kaupungissa Helsingissä. Tilan nimi on Haltiala. Se sijaitsee Helsingin pohjoisosassa lähellä Vantaan rajaa. Haltialan vieressä virtaa Vantaanjoki. Autot huristavat moottoritiellä kohti Tuusulaa.

Helsingissä on kaksi maatilaa. Toinen on Tuomarinkylässä Vantaanjoen varrella. Haltiala on toinen.

Haltialassa on paljon vanhoja rakennuksia ja puita.

Haltialassa on paljon vanhoja rakennuksia ja puita.

Haltiala on vanha tila

Haltialassa on useita vanhoja tilan rakennuksia. Laajat pellot ja niityt ympäröivät rakennuksia.

Haltiala on hyvin vanha tila. Siellä on viljelty maata jo 1500-luvulla, siis 500 vuotta sitten. Se on ainakin yhtä vanha kuin Helsingin kaupunki, joka perustettiin vuonna 1550.

Nykyään Helsingin kaupunki omistaa Haltialan. Pääsy Haltialaan on kaikille vapaa. Haltialassa voi ulkoilla, tutustua eläimiin tai vaikka käydä syömässä ravintolassa.

– Haltialassa käy 30 000 – 50 000 ihmistä vuodessa, arvioi Haltialan pehtoori Jari Kuusinen.

Ylämaankarjan naudoilla on pelottavan näköiset sarvet. Mutta ne ovat kilttejä ja rauhallisia.

Ylämaankarjan naudoilla on pelottavan näköiset sarvet. Mutta ne ovat kilttejä ja rauhallisia.

Paljon työtä pehtoorilla

Pehtoori tarkoittaa tilanhoitajaa. Hänen työnsä on hyvin monipuolinen. Hän järjestää muiden muassa eläinten hoitoa, koneiden huoltoa ja palvelee asiakkaita. Hän saattaa kyntää peltoa, kylvää viljaa tai hoitaa eläimiä. Onneksi Haltialassa on kahdeksan muutakin työntekijää.

– Haltiala esittelee, millaista maatalous on nykyään, sanoo Jari Kuusinen.

Haltiala on suosittu retkikohde varsinkin siksi, että siellä voi tutustua maatilan eläimiin. Haltialassa on lampaita, karjaa, kanoja ja vuohia. Haltialassa käy paljon lapsiperheitä ja ryhmiä päiväkodeista. Pehtoori Kuusisen mukaan lapset pitävät eniten possuista.

Tämän vasikan rotu on Aberdeen Angus. Kaikki Haltialan karjarodut ovat kotoisin Skotlannista.

Tämän vasikan rotu on Aberdeen Angus. Kaikki Haltialan karjarodut ovat kotoisin Skotlannista.

Eläimet hoitavat maisemaa

Kaikki eläimet ovat aitauksissa, joissa niitä on helppo nähdä. Vierailijat eivät pääse aitauksiin. Mutta Kuusinen vie minut aitauksiin, joissa on lehmiä ja possuja, jotta saan valokuvia. Huomaan samalla, että possut pitävät kengännauhoistani.

Lampaat ovat välillä Haltialan niityillä. Ne syövät siellä ruohoa ja huolehtivat, että maisema säilyy alkuperäisenä.

Lampaat ovat välillä Haltialan niityillä. Ne syövät siellä ruohoa ja huolehtivat, että maisema säilyy alkuperäisenä.

Lehmät ja lampaat pitävät myös kunnossa Haltialan perinnemaisemaa. Välillä ne päästetään niityille, missä ne syövät ruohoa ja muita kasveja. Näin maisema säilyy, eikä kasva umpeen.

Haltialassa myös viljellään maata. Pelloilla kasvaa tavallisia suomalaisia viljakasveja: ohraa, kauraa, vehnää, ruista ja rypsiä.

Haltialassa on myös kahvila. Sieltä saa esimerkiksi herkullisia munkkeja.

Haltialassa on myös kahvila. Sieltä saa esimerkiksi herkullisia munkkeja.

Myös tutkimusta

Haltialassa tehdään myös tutkimusta. Helsingin yliopisto aloitti tänä vuonna Haltialassa tutkimuksen, joka selvittää, miten pellot sitovat hiiltä. Tutkijat selvittävät, miten eri kasvit ja maan muokkaus vaikuttavat hiilen sitoutumiseen. Se on tärkeää tietoa, kun ilmastonmuutosta hillitään.

Haltialaan voi tilata ryhmille opastetun kierroksen. Haltialaan pääsee Helsingistä bussilla 67. Sen päätepysäkiltä on noin kilometrin matka Haltialaan. Vantaalta tulee bussi 615 vajaan kilometrin päähän Haltialasta.

Lisätietoja saa Haltialan nettisivuilta.

Haltialan kohdalla Vantaanjoessa on Ruutinkoski. Koski on 300 metriä pitkä. Vesi putoaa koskessa kolme metriä. Veden pinta on siis kosken jälkeen kolme metriä alempana kuin ennen koskea.

Haltialan kohdalla Vantaanjoessa on Ruutinkoski. Koski on 300 metriä pitkä. Vesi putoaa koskessa kolme metriä. Veden pinta on siis kosken jälkeen kolme metriä alempana kuin ennen koskea.

Mitä mieltä olit jutusta?


Yksi kommentti uutiseen “Pieni palanen maaseutua Helsingissä”

  1. Nana malaika

    Helsingissä on kaksi maatilaa .
    Toinen on Tuomarinkylässä vantaanjoen varrella .Haltiala on toinen .
    Haltialassa on paljon vanhoja rakennuksia ja puita .

Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Tietosuojaseloste