Keväällä päivät pitenevät. Aurinko nousee aikaisemmin joka aamu. Iltaisin tulee myöhemmin pimeää. Valoa on paljon enemmän kuin syksyllä ja talvella.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo, että valo piristää monella tavalla.
– Valo virkistää ihmisiä välittömästi, vähäksi aikaa. Suurimmalla osalla ihmisistä mieliala paranee. Myös nukkuminen on helpompaa, vaikka ihmiset voivat nukkua keväällä ja kesällä talvea vähemmän.
– Unessa on yleensä vähemmän katkoja keväällä ja kesällä kuin talvella. Uni on silloin virkistävämpää.
Syömme vähemmän ja liikumme enemmän
Kun valon määrä kasvaa, ihmiset muuttuvat aktiivisemmiksi. He ovat myös enemmän tekemisissä toistensa kanssa.
– Suhtaudumme toisiin ihmisiin ymmärtäväisemmin ja olemme kiinnostuneempia heistä. Tämä voi johtaa jopa rakastumiseen, Timo Partonen kertoo.
Ihmiset myös liikkuvat enemmän ja syövät vähemmän kuin talvella. Makean himo vähenee.
Keväällä ja kesällä on helpompi laihduttaa, eli tavoitella normaalipainoa, jos on kertynyt paljon liikakiloja.
Jotkut kärsivät kevätmasennuksesta
Kevät ja valon suurempi määrä ei kuitenkaan virkistä kaikkia.
– Jos ihminen kärsii masennuksesta, kevään valo voi pahentaa tilannetta, Partonen sanoo.
Ilmiön syitä ei tunneta tarkkaan. Se saattaa johtua esimerkiksi yliherkkyydestä.
Masentuneen ihmisen kannattaa aina kysyä apua terveydenhuollon ammattilaisilta.
Valon määrässä on suuri ero kesällä ja talvella
Suomessa on eniten valoa keskikesällä.
Etelä-Suomessa aurinko laskee vain muutamaksi tunniksi, ja silloinkaan ei ole täysin pimeää.
Pohjoisessa taas on kesällä päiviä, jolloin aurinko ei laske lainkaan. Lapin Utsjoella aurinko ei laske kahteen kuukauteen.
Talvella valoa on entistä vähemmän, jos maassa ei ole lunta. Lumi heijastaa valoa ja lisää valoisuutta.
Talviaikaan monet kärsivät kaamosmasennuksesta. Vähäinen valon määrä väsyttää. Silloin valoa voi saada kirkasvalolamppujen avulla. Siitä on hyötyä monille.
Unimaski auttaa nukahtamisessa
Kesällä Pohjoisen valkeat yöt voivat tuottaa yllätyksen. Välimeren alueen maissa, Lähi-idässä ja Afrikassa kesäyöt eivät ole yhtä valoisia.
– Kannattaa siirtyä ulkoa sisälle ajoissa, jos valoisuus haittaa nukahtamista. Nukahtamista voi helpottaa vaikka unimaskin avulla. Sillä voi peittää silmät valolta, Partonen vinkkaa.
Makuuhuoneen voi myös pimentää kaksilla verhoilla tai pimennysverhon avulla.
Valo vaikuttaa sisäiseen kelloon
Ihmisellä on aivoissaan sisäinen kello, joka vaikuttaa koko elimistöömme. Se ohjaa esimerkiksi kehomme lämpötilaa, verenpainetta ja nukkumisrytmiämme. Valo ohjaa kelloa toimimaan oikein.
Kun valoa on vähemmän, kello alkaa ikään kuin jätättää. Siitä voi seurata, että ihminen menee liian myöhään nukkumaan ja nukkuminen häiriintyy.
Valon määrän kasvaminen keväällä auttaa kelloa toimimaan paremmin.
Jos ihminen ei saa pitkään aikaan ollenkaan valoa, sisäinen kello menee sekaisin. Silloin kello saattaa ohjata meitä nukkumaan keskellä päivää.
Valo ohjautuu aivoihin silmästä hermojen välityksellä.
Valolla on monia vaikutuksia
Valo lisää aivojen serotoniinin tuotantoa. Serotoniini on aine, joka parantaa mielialaa ja virkeyttä.
Aivot eivät myöskään tuota melatoniinia, jos valoa on paljon. Melatoniini on aine, joka auttaa nukahtamaan.
Onneksi uni on virkistävämpää, vaikka monet nukkuvat keväällä kesällä vähemmän kuin talvella.
Ei älylaitteita makuuhuoneeseen
Nykyään saamme myös sinistä valoa erilaisilta ruuduilta, esimerkiksi älypuhelimesta. Television valo on niin himmeää, että sitä ei lasketa siniseksi valoksi.
– Jos sinistä valoa saa paljon, se voi häiritä nukahtamista ja unta, Partonen muistuttaa.
Laitteet kannattaa sulkea jo kaksi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Puhelin häiritsee nukahtamista myös sen takia, että siitä saa uusia virikkeitä. Nukahtaminen vaatii rauhoittumista ja rentoutumista.
– Tutkimusten mukaan ihmiset nukahtavat parhaiten silloin, kun he eivät ota puhelinta makuuhuoneeseen ollenkaan. Ihmisiä saattaa valvottaa jo se, kun he miettivät, mitä kaikkea muut tekevät juuri nyt.
Ihmisillä on yleensä tietty jakso, jolloin hän nukahtaa helpoiten.
– Yleensä se on iltayhdeksän ja yön kello yhden välillä. Kun menet silloin nukkumaan, nukahdat yleensä helpoiten. Silloin myös nukut yhtäjaksoisesti paremmin, kahdeksan tuntia tai pitempään, Partonen ohjeistaa.
Kesäaika alkaa sunnuntaina 29. maaliskuuta. Kelloja siirretään tunti eteenpäin.