Mitä töitä teemme? Olemmeko EU:ssa? Millainen ilmasto täällä on? Mitä kieliä puhumme? Kuinka vanhoiksi elämme?
Lue lisää tulevaisuuden Suomesta Selkosanomisen numerosta 19, joka ilmestyi 7.12.2017.
Tietotekniikka muuttaa ammatteja
Robotit ja tietokoneet muuttavat lakimiehen, sairaanhoitajan ja lääkärin töitä. Monet ammatit eivät kuitenkaan katoa.
Tietokone etsii lakimiehelle tietoa laeista. Lakimies ei tarvitse avustajaa. Tietokone selvittää, mikä potilasta vaivaa. Se helpottaa lääkärin työtä. Lääkärillä on enemmän aikaa keskustella potilaan kanssa. Robotti kääntää ja nostaa potilasta. Sairaanhoitaja voi keskittyä potilaan hoivaan. Näin kuvailee Sitran johtava asiantuntija Elina Kiiski Kataja.
Hänen työnsä on etsiä tietoa tulevaisuuden mahdollisuuksista ja ratkaisuista. Tietotekniikkaa tulee arkeen yhä enemmän. Uusi ammatti voi olla henkilökohtainen data-avustaja. Hän auttaa selvittämään, mitä tietoja sinusta kerätään ja mihin tietoja käytetään. Toisaalta esimerkiksi talonmiehet voivat palata uudelleen. He ovat naapuruston isäntiä ja emäntiä, jotka pitävät yllä erilaisia tapoja olla yhdessä.
Kiiski Kataja korostaa, että ammatit ovat muuttuneet ennenkin. Esimerkiksi rekkakuski on uusi versio hevoskärryn kuljettajasta. Tulevaisuudessa rekkakuski voi istua valvomossa, jossa hän valvoo monien autojen kulkua yhtä aikaa. Suomalaiset osaavat tehdä laitteita, joilla voi ratkaista ympäristöongelmia. Kiiski Kataja uskoo, että puhtaan tekniikan vienti tuo Suomeen paljon uusia työpaikkoja.
Varsinkin Afrikassa ja Aasiassa syntyy koko ajan valtavia yli 10 miljoonan asukkaan kaupunkeja. Suomalaiset laitteet voivat ratkaista niiden ympäristöongelmia.
Ilmasto on erilainen
Sadan vuoden kuluttua ilmasto on Suomessa erilainen kuin nykyään. Niin uskoo maatalousjärjestön MTK: n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.
On mahdotonta tietää, millainen ilmasto tulee olemaan. Nykyisten mallien mukaan tilanne voi näyttää tältä:
Keskimääräinen lämpötila on vähintään kaksi astetta korkeampi, se voi kuitenkin nousta jopa kuudella asteella.
Pietola toivoo, että lopetamme fossiilisten polttoaineiden käytön. Silloin ilmasto ei lämpene yhtä paljon. Ilmaston lämpenemistä voi hidastaa myös metsää kasvattamalla.
Sadan vuoden kuluttua Suomessa on edelleen kylmä talvella, ainakin satunnaisesti. Joskus Suomessa on myös lunta. Mutta talvi on lyhyempi kuin nyt. Merivesi nousee ja tulvat voivat yleistyä. Sateet lisääntyvät syksyllä ja talvella. Kesällä taas on joskus kuumaa ja kuivaa.
Liisa Pietola sanoo, että tarvitaan uusia kasvilajikkeita esimerkiksi ohrasta, kaurasta, rukiista, vehnästä ja rypsistä. Pietola uskoo, että sää muuttuu paljon sadassa vuodessa. Sen sijaan valon määrä ei muutu.
Esimerkiksi soijaa tai maissia ei kannata viljellä, koska valon määrä ei ole niille Suomessa sopiva, vaikka lämpöä olisi riittävästi. Todennäköisesti myös kasvitauteja ja tuholaisia on nykyistä enemmän.
Erittäin hyvä asia on se, että Suomessa on riittävästi vettä vielä sadan vuoden päästäkin.
Maapallon ilmastomuutos ei välttämättä ole negatiivinen Suomelle.
Koska ilmaston lämpeneminen pakottaa ihmiset valitsemaan kylmimmat alueet. Ja sää keväässä ankarien ja pitkien talvien sijaan. Mutta Suomen on varauduttava tulviin ja nousevaan merenpintaan.