Suomenhevonen Hilima elää rentoa elämää

Teksti: Anna Vasala
Kuva: Anna Vasala
Uutinen julkaistu: 18.11.2021

Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen hevosrotu, joka on kokonaan kehitetty maassamme. Sen jalostaminen aloitettiin yli sata vuotta sitten. Tämän monipuolisen hevosrodun määrä on vaihdellut vuosien aikana paljon. Nykyään kolmannes maamme hevosista on suomenhevosia.

Hevonen voi olla hyvä ystävä

Oululainen Pauliina Rautio tutustui hevosiin ja ratsasti jo pikkutyttönä. Aikuisena hän innostui ratsastamisesta uudelleen. Ratsastuskoulun hevosesta tuli läheinen ystävä yli viisi vuotta sitten. Lopulta Rautio päätti ostaa hevosen itselleen. Hilimasta tuli Raution oma hevonen neljä ja puoli vuotta sitten. Hilima on rodultaan suomenhevonen. Suomenhevonen on ainoa alkuperäinen Suomessa kehitetty hevosrotu.

Sitä on jalostettu eli kehitetty yli sata vuotta moneen eri tarkoitukseen. Suomenhevonen voi olla nopea ravuri tai ryhdikäs ratsu. Se voi olla myös voimakas ja kestävä työhevonen tai mukava pienhevonen.

Suomenhevosten määrä on vaihdellut

1900-luvun alussa suomenhevosia oli paljon enemmän kuin nykyään. Hevonen oli tärkeä työntekijä esimerkiksi maatiloilla ja metsätöissä. Hevoset pystyivät kulkemaan myös sellaisessa maastossa, mihin autolla ei päässyt. Sen vuoksi suomenhevoset olivat sotien aikana myös osa armeijaa. Ne kuljettivat ruokaa, ammuksia ja muita tarvikkeita sekä lääkkeitä ja postia. Myös haavoittuneet tai kuolleet sotilaat kuljetettiin hevosilla.

Eniten suomenhevosia oli sotien jälkeen eli 1950-luvulla. Tuolloin maassamme oli yli 400 000 suomenhevosta. Suomenhevosten määrä romahti myöhemmin, kun koneet tulivat niiden tilalle maatiloille ja metsätöihin. Vähiten suomenhevosia oli 1980-luvulla.

Onneksi suomenhevosten määrä on kasvanut uudelleen. Nykyään maamme hevosista kolmasosa eli noin 20 000 yksilöä on suomenhevosia. Suomenhevonen julistettiin vuonna 2007 Suomen kansallishevoseksi, koska se on niin monipuolinen. Lisäksi sillä on tärkeä asema maamme historiassa.

Hilima asuu pihatossa

Raution suomenhevonen Hilima elää nyt rentoa ja lajille tyypillistä elämää. Hän asuu koko vuoden ulkona pihatossa. Pihatto on eläinsuoja, jossa on aitaus ja avonainen halli.

Pihatossa hevosella on mahdollisuus liikkua niin kuin itse haluaa. Esimerkiksi sateella Hilima voi mennä halliin suojaan, jos se tuntuu hyvältä. Talvisäät eivät Hilimaa haittaa, sillä hevoset kestävät kylmää eri tavalla kuin ihmiset. Kesällä on käytössä myös laidun eli peltoalue, jonka tuoreita kasveja hevoset syövät kuivan heinän lisäksi. Laitumella on välillä myös mukava maata.

Hevonen elää mielellään laumassa

Luonnossa hevonen on turvassa oman lauman eli ryhmän keskellä. Myös kesy hevonen tarvitsee lajitoverien seuraa. Hevonen voi stressaantua, jos sillä ei ole kavereita. Hilimalla on hyvä tilanne, koska hänellä on pihatossa 3–6 muuta tammaa eli tyttöhevosta seuranaan.

Läheisyys on hevoselle tärkeää. Aikuisilla hevosilla on yleensä laumassa joku hyvä kaveri. Hiliman paras kaveri on toinen suomenhevonen Tuiskun Tähti eli Tupu. He ovat olleet samassa laumassa yhdeksän vuotta. Hilima ja Tupu liikkuvat ja lepäilevät mielellään yhdessä. Hevosen mieli ja keho voivat hyvin, kun hevonen saa syödä, levätä ja liikkua päivän aikana.

Liikunta on tärkeä osa hevosen elämää

Monipuolinen liikunta kuuluu hevosen perustarpeisiin. Pauliina Rautio joutuu kuitenkin miettimään, miten Hilimaa voi liikuttaa.

– Hiliman selässä on vikaa. Sen takia Hilimalla ei enää ratsasteta. Ihmisen paino rasittaisi selkää liikaa. Sen sijaan Hilima voi vetää kärryjä ja joskus myös jumpata, Rautio kertoo.

Kärryajelut voivat olla pitkiä. Hilima saa usein itse valita reitin. Peltojen välissä ja metsäteitä on rauhallista kävellä. Suoralla tiellä Hilima innostuu myös ravaamaan. Ravaaminen eli ravi tarkoittaa hevosen juoksua.

– Hiliman on hyvä välillä juosta. Se auttaa pitämään painoa paremmin kurissa. Hilima nimittäin tykkää syödä heinää välillä liian paljon, Rautio paljastaa.

Hilima-hevosella on aivan uudet kärryt.

Lisää suomenhevosesta

Voit lukea suomenhevosista enemmän esimerkiksi internetissä osoitteessa suomenhevosliitto.fi.

Lisää yleistietoa hevosista löydät sivustolta hevoseni.fi.

Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Nimi tai nimimerkki:

Kommentti:

Tietoturvaseloste