Sote-uudistus yrittää ratkaista monta ongelmaa

Teksti: Markku Juusola
Kuva: Shutterstock
Uutinen julkaistu: 17.02.2023

Suomen hallinnossa tapahtui iso muutos tämän vuoden alussa. Hyvinvointialueet aloittivat silloin toimintansa.

Uudistuksen tavoite on, että suomalaiset saavat parempaa terveydenhoitoa ja parempia sosiaalipalveluja.

Uudistusta kutsutaan sote-uudistukseksi. Sote on lyhenne sanoista sosiaali- ja terveyspalvelut. Uudistusta yritettiin tehdä yli kymmenen vuotta. Moni hallitus yritti sitä aiemmin, mutta ei onnistunut, koska uudistus on iso ja monimutkainen.

Uudistuksen jälkeen sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään eri tavalla kuin ennen. Aiemmin kunnat järjestivät sosiaali- ja terveyspalvelut. Nyt suuret hyvinvointialueet järjestävät palvelut.

Hyvinvointialueiden rajat noudattavat maakuntien rajoja. Myös hyvinvointialueiden nimet ovat tuttuja maakuntien nimiä. Esimerkiksi Etelä-Savo, Pohjanmaa ja Pirkanmaa ovat hyvinvointialueita.

Miksi sote-uudistus tehtiin?

Puolueet ja virkamiehet suunnittelivat sote-uudistusta kauan, koska ongelmia on paljon. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ongelmat ovat olleet tiedossa jo kauan.

Suomalaiset ikääntyvät nopeasti. Yhä suurempi osa suomalaisista on ikäihmisiä. Lähivuosina heidän määränsä kasvaa.

Ikäihmiset tarvitsevat paljon terveyspalveluja. Pienet kunnat eivät kykene yksin hoitamaan kaikkia ikäihmisiä. Iso hyvinvointialue pystyy hoitamaan vanhukset paremmin.

Terveydenhuollon työntekijöistä on kova pula varsinkin pienissä kunnissa. Erityisesti sairaanhoitajia on liian vähän. Toiveena on, että isot hyvinvointialueet houkuttelevat sairaanhoitajia ja lääkäreitä.

Ongelma on myös se, että kaikki suomalaiset eivät saa yhtä hyviä terveyspalveluja. Työssä käyvät saavat hyvää ja nopeaa palvelua työterveyshuollosta. Muiden täytyy jonottaa kuntien terveyskeskuksissa. Eroja on myös kaupunkien ja pienten kuntien välillä. Kaupunkilaiset voivat saada parempia palveluja kuin pienten kuntien asukkaat. Toiveena on, että isot hyvinvointialueet hoitavat asukkaitaan nopeammin.

Rahaa täytyy säästää

Todennäköisesti hyvinvointialueilla terveyskeskuksia lopetetaan tai supistetaan. Näin tapahtuu varsinkin pienillä paikkakunnilla. Osa palveluista keskitetään hyvinvointialueiden suuriin kaupunkeihin. Osa palveluista siirtyy verkkoon. Sosiaalityöntekijän tai sairaanhoitajan kanssa voi jutella tietokoneen ruudulla internetin kautta.

Myös ennaltaehkäisy on uudistuksen tavoite. Se tarkoittaa, että ihmisten sairaudet ja sosiaaliset ongelmat huomataan ja hoidetaan ajoissa. Hyvinvointialueilla sosiaalityöntekijät, lääkärit, terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat työskentelevät aiempaa enemmän yhdessä. Toiveena on, että esimerkiksi ihmisten perheongelmat, terveysongelmat tai mielenterveyden ongelmat havaitaan hyvissä ajoin. Näin ongelmia voidaan ehkäistä ajoissa. Ihmisten hyvinvointi paranee. Rahaa säästyy, koska kallista hoitoa ei tarvita niin paljon.

Rahoituksen ongelmia yritetään ratkaista

On vielä yksi ongelma, jonka sote-uudistus yrittää ratkaista. Terveyspalveluihin menee koko ajan enemmän rahaa, eikä sote-uudistus ei täysin estä menojen kasvua. Toiveena kuitenkin on, että hyvinvointialueet hillitsevät rahan käyttöä.

Hyvinvointialueet saavat rahansa valtiolta tarpeen mukaan. Hyvinvointialue saa enemmän rahaa, jos siellä on paljon sairaita ihmisiä. Hyvinvointialue saa vähemmän rahaa, jos siellä asuu paljon nuoria ja terveitä ihmisiä.

Kalliita palveluja, kaukana kotoa?

Sote-uudistuksen tavoite on, että myös kehitysvammaisten palvelut paranevat. Siitä ei kuitenkaan ole varmuutta. Selkosanomat kysyi Kehitysvammaisten Tukiliitosta, miten sote-uudistus vaikuttaa kehitysvammaisten palveluihin. Vastaajina ovat vaikuttamistyön johtaja Jutta Keski-Korhonen ja juristi Tanja Salisma.

Kehitysvammaisten palveluissa voi käydä niin, että joissakin kunnissa palvelut huononevat. Myös asiakasmaksu eli palvelun hinta saattaa nousta. Syynä on se, että kaikissa hyvinvointialueen kunnissa täytyy saada sama palvelu samalla hinnalla. Ennen sote-uudistusta palvelujen laatu ja hinta kunnissa vaihtelivat.

Monet kehitysvammaiset ihmiset ovat köyhiä. Pienikin maksujen korotus saattaa johtaa siihen, että palveluja käytetään vähemmän tai ei käytetä ollenkaan.

Monet kehitysvammaisten palvelut saattavat siirtyä hyvinvointialueiden isoihin kuntiin. Matkat kuntoutukseen tai toimintakeskukseen voivat pidentyä.

Toisaalta kehitysvammaiset ihmiset voivat saada uusia ja parempia palveluja. Hyvinvointialue pystyy järjestämään palveluja, joihin pieni kunta ei pysty. Täytyy vain järjestää helppo kuljetus.

Myös monet järjestöt ja paikalliset yhdistykset ovat tähän asti järjestäneet kehitysvammaisten palveluja. Keski-Korhonen ja Salisma toivovat, että näin voidaan tehdä myös hyvinvointialueilla. Vaarana kuitenkin on, että isot palvelujen järjestäjät syrjäyttävät pienet.

Isot järjestävät palveluja halvemmalla kuin pienet. Digitalisaatio etenee eli palvelut siirtyvät verkkoon ja tietokoneiden ruuduille. Jutta Keski-Korhonen sanoo, että henkilökohtaista palvelua täytyy myös saada. Palveluja voisi saada esimerkiksi kauppakeskuksissa.

Ei suurta muutosta vanhusten palveluihin

Vanhusten palveluissa ei tapahdu nopeasti suurta muutosta. Näin sanoo neuvotteleva virkamies Satu Karppanen. Hän on ollut mukana sote-uudistuksen valmistelussa sosiaali- ja terveysministeriössä.

Monilla alueilla vanhusten palvelut paranevat. Tavoite on, että vanhukset saavat paremmin esimerkiksi päihdeongelmiin ja mielenterveyteen liittyviä palveluita.

Myös iäkkäiden palvelut siirtyvät osittain verkkoon. Keittiön pöydälle saattaa tulla näyttöruutu, josta terveydenhoitaja voi kysyä kuulumisia. Terveydenhoitaja voi esimerkiksi muistuttaa lääkkeiden ottamisesta. Karppanen korostaa kuitenkin, että iäkkäitä ihmisiä pitää palvella heidän tarpeidensa mukaan. Palveluja ei siis voi kokonaan korvata tietokoneilla ja verkkoyhteyksillä.

Karppanen arvelee, että jotkut palvelut vähenevät. Pienillä paikkakunnilla voi saada vain tavallisimpia palveluja. Palveluita aletaan järjestää myös uusilla tavoilla. Esimerkiksi bussissa liikkuva palvelupiste voi kiertää pienillä paikkakunnilla.

Hammashoito kuuluu nyt hyvinvointialueiden vastuulle.

Esimerkkejä sosiaali- ja terveyspalveluista, joita hyvinvointialueet järjestävät:

· perusterveydenhuolto,
· erikoissairaanhoito,
· sosiaalihuolto,
· hammashoito,
· mielenterveys- ja päihdepalvelut,
· vammaisten palvelut
· ikääntyneiden asumispalvelut
· pelastuspalvelut eli palokunnat ja ambulanssit.

Palokuntien työnantaja on nykyään hyvinvointialue.

Kunnat hoitavat edelleen nämä palvelut:

· päivähoito,
· opetus,
· liikunta,
· kulttuuri.

Päiväkotien työntekijät ovat yhä töissä kunnilla.

Sote-uudistuksen sanaselityksiä:

Hyvinvointialue järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut alueensa asukkaille. Hyvinvointialue järjestää myös pelastuspalvelut eli palokunnat ja sairaankuljetuksen.

Sote-uudistus tarkoittaa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyi pois kunnilta. Nyt hyvinvointialueet järjestävät sosiaali- ja terveyspalvelut.

Digitalisaatio tarkoittaa, että tietotekniikan käyttö lisääntyy ihmisten arjessa. Käytämme yhä enemmän tietokoneita, internetiä ja älypuhelimia. Saamme niiden avulla tietoa. Ostamme, tilaamme, varaamme aikoja ja pidämme yhteyttä muihin ihmisiin verkossa.

Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Nimi tai nimimerkki:

Kommentti:

Tietoturvaseloste (PDF)