Anssi Uitti on harrastanut perhokalastusta 40 vuotta. Hän on mukana monissa yhdistystyksissä, jotka edistävät perhokalastusta. Uitti myös opettaa perhokalastusta.
– Perhokalastus on elämäni suuri ilo, Uitti sanoo.
Uitti tykkää liikkua luonnossa vesistöjen lähellä.
– Tämä harrastus merkitsee minulle paljon muuta kuin pelkkää kalastamista.
Uitti keräilee vanhoja välineitä, joita käytetään perhokalastuksessa.
– Kunnostan ja entisöin vapoja, jotka saattavat olla jopa sata vuotta vanhoja.
Kevyet perhot vieheinä eli syötteinä
Perhokalastuksessa käytetään vieheinä eli syötteinä perhoja. Perhoa liikutellaan vavan ja siiman avulla. Perhot valmistetaan höyhenistä, sulista, langoista tai karvoista. Joskus perhot ovat kuin kauniita taideteoksia.
– Perhot jäljittelevät hyönteisiä, äyriäisiä tai pikkukaloja.
Mallia voi ottaa vaikka koskikorennosta, joka kuoriutuu keväällä. Jotkut perhojen malleista ovat satoja vuosia vanhoja. Niitä sidotaan ja niillä kalastetaan yhä.
Monet perhojen sitojat tekevät itse erilaisia muunnoksia tunnetuista perhoista. Kokeilemalla oppii. Perhoja voi ostaa myös kalastusliikkeistä.
Perhossa tärkeitä asioita ovat sen koko, muoto, väri ja liike.
Perho heitetään perhosiiman ja perhovavan avulla veteen kalojen syötiksi. Perho on hyvin kevyt. Notkean vavan rytmikkäällä liikkeellä siiman päässä oleva perho saadaan veteen haluttuun kohtaan.
– Siima seuraa vavan liikettä. Kalastaja ohjaa sitä, Uitti kertoo.
Helpompaa kuin viehekalastus
Perhokalastus voi aluksi tuntua vaikealta. Uitin mukaan se on kuitenkin yksinkertaisempi laji kuin virvelöinti eli tavallinen viehekalastus. Perhokalastus vaatii kuitenkin taitoa.
– Tein pikkupoikana ensimmäiset perhot höyhentyynyn sisällöstä.
Naiset olivat aiemmin perhonsitojia. Perhonsidonnan opin toi Suomeen kajaanilainen Maria Renfors Englannista 1870-luvulla. Ensimmäinen tieto perhokalastuksesta on 200-luvulta. Roomalainen luonnontieteilijä Claudius Aelianus kirjoitti kalastustavasta, jota makedonialaiset käyttivät.
– Makedonialaiset käyttivät perhoihin punaista villaa ja kukonhöyheniä.
Kukonhöyheniä käytetään perhoissa tänäkin päivänä.
Kosket ovat hyviä paikkoja perhokalastukseen
Suomessa tärkeitä perhokalastuksen alueita ovat Keski-Suomen koskireitit. Myös Lappi ja Kainuu ovat perinteisiä kalastusalueita. Perhokalastusta harrastetaan virtaavissa vesissä.
Nykyisin perhoilla kalastetaan myös seisovissa vesissä ja meren rannalla. Oman mökin laituri voi olla hyvä perhokalastuspaikka.
– Laiturilta voi saada pieniä kaloja, kuten ahvenia ja särkiä.
Linja-autolla ja metrolla pääsee kalaan
Anssi Uitti on kalastanut paljon Uudellamaalla, koska hän asuu Helsingissä.
– Vantaanjoki on puhdistunut, joten kalastamaan voi lähteä myös julkisilla kulkuneuvoilla.
Eri kalalajeja kalastetaan nyt aiempaa enemmän. Ahvenen perhokalastus on suosittua. Monet kalastavat kuhaa ja haukea.
Erilaisilla perhoilla kalastetaan eri kaloja
Eri kalalajit tarvitsevat erilaiset perhot.
– Haukiperhot ovat 30 senttimetriä pitkiä. Ne on valmistettu kuiduista ja karvoista. Perhot jäljittelevät pieniä kaloja.
Uitti sanoo, että perhokalastus sopii melkein kaikille. Jokainen voi itse päättää kuinka paljon haluaa oppia. Aluksi täytyy hankkia välineet ja opetella heittämään.
– Suomessa on paljon perhokalastusseuroja. Seurat järjestävät kursseja. Se on nopea ja mukava tapa oppia yhdessä.
Perhokalastuksessa järjestetään myös kilpailuja. Perhokalastuksen MM-kilpailut oli tarkoitus järjestää Kuusamossa. Koronaviruksen takia kilpailut peruttiin.
Uitti kannustaa lähtemään luontoon. Luonnossa huomaa erilaisia asioita. Siellä voi viettää lyhyitä hetkiä tai yöpyä.
– Perhokalastus ei ole vaikeaa. Se sopii koko perheelle. Kannattaa kokeilla!