Börje Mattsonilla on kokemusta maahanmuuttajien kanssa työskentelystä 25 vuoden ajalta. Börje Mattson työskenteli läntisellä Uudellamaalla maahanmuuttokoordinaattorina. Pari vuotta sitten Mattson pääsi eläkkeelle. Työtä hän tekee kuitenkin edelleen. Mattson on mukana esimerkiksi järjestämässä etnomusiikin festivaalia nimeltä Faces.
Miten kiinnostuit kansainvälisistä asioista?
– Tulen kodista, jossa keskusteltiin asioista, yhteiskunnasta ja maailmasta. Kuulun myös ensimmäiseen nuorten sukupolveen, joka kasvoi rockin tahdissa. Sitä kautta kiinnostuin maista ja kulttuureista. Nuoruudessani tummaihoiset ihmiset kamppailivat oikeuksistaan Yhdysvalloissa. Monet Afrikan maat kävivät tuolloin itsenäisyystaisteluitaan.
Otit tämän ilmeisen vakavasti ja omistauduit näille asioille?
– Olin mukana perustamassa Afrikka-komiteaa Suomeen. Matkustin Afrikkaan ensimmäistä kertaa jo 1960-luvun lopussa. Matkustelin Afrikan mantereella ja opin tuntemaan monia mielenkiintoisia ihmisiä. Näistä ihmisistä tuli myöhemmin monien maiden johtajia. Nämä matkat merkitsevät minulle edelleen paljon.
Kuinka Suomi on onnistunut maahanmuuttajien kanssa?
– Aika hyvin, mielestäni. Maahanmuuttajat ja pakolaiset ovat edelleen aika uusia asia meillä. Vasta 25 vuotta sitten pakolaisia alkoi tulla enemmän Suomeen. Vielä 1990-luvun alussa oli aika epäselvää, kuinka näissä asioissa tulee toimia.
– Suomi päätti tuolloin, että pakolaisia ei säälitellä, vaan heille annetaan mahdollisuus pärjätä itse. Se oli hyvä päätös. Pakolaiset ovat ihmisiä kuten suomalaisetkin. Heitä koskevat samat säännöt kuin suomalaisia.
– Sopeutuminen ja kotoutuminen sujuivat varsin hyvin aina vuoteen 2008 saakka. Silloin alkoi kansainvälinen talouskriisi. Myös maahanmuuttajien on sen jälkeen ollut vaikea saada töitä. Maahanmuuttajat alkoivat myös kokea vihamielisyyttä ja ennakkoluloja enemmän vasta tuolloin.
Kuinka kaikki sujuu nyt, kun pakolaisten määrä on paljon aiempaa suurempi?
– Uskon asioiden sujuvan myönteisesti. Kesällä maahanmuuttajat kokivat paljon vihamielisyyttä. Se tuntui pahalta. Kansanedustaja Olli Immonen kirjoitti Facebookissa kannanottonsa ja kaikki muuttui. Sen jälkeen ääneen ovat päässeet myös myönteisesti maahanmuuttoon suhtautuvat ihmiset. Suurin osa kansasta on luonteeltaan myönteistä ja auttavaista.
Kuinka selviämme näin suuresta pakolaismäärästä?
– Selviydymme kyllä siitäkin. Suomessa on paljon tyhjiä kiinteistöjä. Niitä voisi tarjota pakolaisille. Ei haittaa, vaikka olosuhteet olisivat aluksi yksinkertaiset. Riittää, että on katto pään päällä, ruokaa, lämpöä ja turvallisuutta.
– Uusi tilanne on meille mahdollisuus. Alussa voi olla hankaluuksia ja pakolaiset aiheuttavat kustannuksia. Tulevaisuudessa tilanne on kuitenkin toinen. Maamme ikärakenne on vanhentumaan päin. Tarvitsemme nuoria ihmisiä tekemään töitä ja rakentamaan yhteiskuntaa. Nyt meille saapuu ihmisiä, eikä meidän tarvitse erikseen houkutella heitä tänne lähitulevaisuudessa. Pakolaiset täytyy saada mukaan yhteiskuntaan mahdollisimman nopeasti. Suurin osa haluaa tehdä töitä ja rakentaa oman elämänsä uuteen maahan.
Miltä Suomi näyttää tulevaisuudessa?
– Koko maailma ja Suomi muuttuvat juuri nyt kovaa vauhtia. Elämme monikulttuurisissa yhteiskunnissa. Ymmärrän, että moni ei pidä siitä, mutta ei voi mitään. Vanha maailma ei palaa. Muuttoliike jatkuu vielä pitkään.
– Tämä on suuri mahdollisuus. Mikään valtio ei pysty yksinään ratkaisemaan maailman suuria ongelmia. Nyt on ehkä tullut mahdollisuus korjata ne yhdessä.