Suomen olutkulttuuri muuttuu hiljalleen eurooppalaiseksi. Olutta juodaan maun, ei humaltumisen takia. Muutos käynnistyi toden teolla 1990-luvun puolivälissä. Silloin Suomi liittyi Euroopan unioniin. Erilaisten oluiden tuonti maahan helpottui.
– Vielä 1980-luvulla Suomessa vallitsi yhden lagerin ja kolmen panimon totuus. Nyt Suomessa tehdään kaikkia maailman oluttyyppejä. Lukuisat pienpanimot tekevät 450 erilaista olutta, kuvailee Olutliiton puheenjohtaja Heikki Kähkönen. Lager on tavallisin oluttyyppi Suomessa.
Etenkin nuoret 20–30-vuotiaat harrastavat nyt oluen maistelua. Olutharrastus on yksi alakulttuuri ja harrastus muiden joukossa. Se näkyy internetissä olutharrastajien sivustoina tai oluiden bongaamisena. Bongarit keräävät olutkokemuksia, kuten lintubongarit lintuhavaintoja.
– Eräs jyväskyläläinen olutharrastaja on maistellut 17 000 erilaista olutta, tietää Kähkönen.
Ilmiö liittyy makujen kansainvälistymiseen. Intialainen, kiinalainen, turkkilainen tai Välimeren maiden ruoka on tuttua suomalaisille.
Niin on käynyt myös juomille. Ravintolat suosittelevat tiettyjä oluita tiettyjen ruokien kanssa, aivan kuten viinejä.
Heikki Kähkönen on myös toimittaja. Hän on tehnyt tuhansia juttuja oluesta ja ruuista.
Olutliitto edistää olutkulttuuria. Se kannattaa oluen kohtuullista käyttöä.