”Olen ylpeä Ahvenanmaasta”

Teksti: Maria Österlund
Kuva: Eduskunta
Uutinen julkaistu: 17.03.2022

Mats Löfström on Ahvenanmaan kansanedustaja Suomen eduskunnassa. Hän on ylpeä kotiseudustaan.

Arki on hyvää Ahvenanmaalla. Lähes kaikilla on töitä. Täällä on hyviä päiväkoteja lapsille, hyviä kouluja, hyvä sairaanhoito ja hyvä vanhustenhoito.

– Ahvenanmaa on pieni. Meillä on vain 30 000 asukasta. Meillä on turvallista. Turvallisuus syntyy siitä, että melkein kaikki tuntevat toisensa. Ahvenanmaalla on tapana auttaa, jos joku joutuu pulaan. Ahvenanmaalla on eniten aurinkoisia tunteja vuodessa Pohjoismaissa.

Ahvenanmaasta tiedetään yleensä kaksi asiaa: kaikki puhuvat ruotsia ja Ahvenanmaalla on itsehallinto.

– Itsehallinto on tärkeä asia Ahvenanmaalle. Itsehallinnon ansiosta ihmiset voivat vaikuttaa arkielämäänsä. Tärkeimmät päätökset tehdään maakuntapäivillä, jotka ovat Ahvenanmaan eduskunta.

Ahvenanmaa on yksikielinen eli kaikki asiat hoidetaan ruotsiksi.

Vaikka Ahvenanmaa on osa Suomea, yhteys Ruotsiin on tärkeä. Monet ahvenanmaalaiset ovat opiskelleet tai työskennelleet Ruotsissa. Monilla on Ruotsissa sukulaisia ja ystäviä. Ahvenanmaalta on lyhyempi matka Ruotsiin kuin Suomeen.

Kuinka yhteys Suomeen toimii?

– Eduskunnassa halutaan, että kaikilla Suomen alueilla menee hyvin. Välillä jotkut eivät tiedä, miten kaikki Ahvenanmaalla toimii.

Löfström sanoo, että kieli on yksi vaikeimmista käytännön asioista Ahvenanmaan ja Suomen välillä.

Itsehallintolaissa sanotaan, että kaikki yhteydenpito Ahvenanmaan ja Suomen hallinnon ja viranomaisten välillä tapahtuu ruotsiksi. Tämä luvattiin sata vuotta sitten, jotta Ahvenanmaa tulisi osaksi Suomea eikä osaksi Ruotsia.

– Ennen suurin osa Suomen poliitikoista ja virkamiehistä osasi puhua ruotsia. Nykyisin on monia, jotka eivät osaa ruotsia lainkaan. Se on suuri ongelma meille.

Ahvenanmaalla ei ole armeijaa

Ahvenanmaasta tulee monille mieleen myös demilitarisaatio. Se tarkoittaa, että Ahvenanmaalla ei saa olla armeijaa, varuskuntia tai sotilaita. Ahvenanmaalaisten ei myöskään tarvitse mennä armeijaan. Siksi Ahvenanmaata kutsutaan joskus rauhan saariksi.

Demilitarisaatio on vanha kansainvälinen sopimus, jota Suomi tai Ahvenanmaa eivät voi muuttaa. Sopimus tehtiin vuonna 1856 Pariisin rauhanneuvotteluissa.

Mats Löfström sanoo, että Ahvenanmaa ei ole turvaton paikka. Jos syttyy sotilaallinen kriisi, Suomen velvollisuus on puolustaa Ahvenanmaata. Sitä varten on suunnitelmia, mutta niistä ei kerrota mitään. Puolustussuunnitelmat ovat aina salaisia.

Onko Ahvenanmaalla mitään huonoa?

– No ei oikeastaan. Toki on paljon pieniä asioita, jotka voisivat olla vielä paremmin. Niin se on koko Suomessa ja niin se on myös Ahvenanmaalla.

– Suomi on hieno maa. Meillä on asiat hyvin täällä Ahvenanmaalla, Mats Löfström sanoo.

Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Nimi tai nimimerkki:

Kommentti:

Tietoturvaseloste (PDF)