Matkalla pyöräillen

Teksti: Brita Nummi
Kuva: Klaus Somerkoski
Uutinen julkaistu: 21.10.2014

Petri Virolainen innostui pyöräilystä yhdeksän vuotta sitten. Silloin hän sai ensimmäisen pyöränsä. Polkupyörä on erikoisvalmisteinen.

Petri Virolaisella on kehitysvamma.

Hänen polkupyörässään on kaksi eturengasta. Nyt Virolainen pyöräilee noin tuhat kilometriä kuukaudessa. Tavallisesti hän käy pyörämatkoillaan puhevammaisten luona.

Miksi sinä pyöräilet?

– Minulla ei ollut ollenkaan ystäviä ennen vuotta 2005. Silloin sain ensimmäisen erikoisvalmisteisen pyöräni. Monista puhevammaisista henkilöistä on tullut ystäviäni. Tapaan heitä ympäri Suomea. Haluan mennä heitä tervehtimään, sillä moni heistä on yksinäinen. Tiedän, miltä se tuntuu. Ystäväni ovat ovella vastassa, kun pyörän ääni kuuluu.

Millainen pyörä sinulla on?

– Minulla on Helkama E-Trike. Olen saanut sen lahjoituksena viime kesänä. Polkupyörässäni on kaksi rengasta edessä ja yksi takana. Tasapainon pitäminen on helpompaa tällaisella erikoisvalmisteisella pyörällä. Uudessa pyörässä on apumoottori. Sen avulla ylämäet ovat kevyempiä polkea. Poljin kyllä vanhalla pyörällä yhtä paljon, vaikkei siinä ollut apumoottoria. Pyörässä on varusteena peilit ja matkamittari. Helkama on hyvä, suomalainen pyörä.

Minne ja missä pyöräilet?

– Olen käynyt monessa paikassa. Arkipäivisin poljen Keravalta Porvooseen tai muualle lähemmäs. Aika usein laitan pyörän paikallisjunan kyytiin. Kesällä teen yhden pidemmän reissun. Olen käynyt esimerkiksi Naantalissa ja Raumalla. Pari vuotta sitten kesämatka alkoi Porvoosta. Matkustin sinne laivalla ja pyörä oli kyydissä. Reitti kulki Loviisan, Haminan, Lappeenrannan ja Punkaharjun kautta. Kilometrejä tuli yhteensä 641.

Miten jaksat polkea niin pitkiä matkoja?

– Nautin pyöräilystä ja uusien maisemien näkemisestä. Minulla on myös mukana puhelin ja korvissa napit, joista kuuntelen musiikkia.

Kuuntelen enimmäkseen iskelmiä, kuten Katri Helenaa, Kirkaa ja sen sellaista.

Minne aiot lähteä seuraavana kesänä?

– Suunnittelen matkat huolellisesti. Ensi kesänä taidan lähteä Ouluun. Sinne saa kyllä polkea melko kauan. Osan matkaa aion mennä taas sisävesilaivalla. Yleensä etsin kehitysvammaisten asuntolan joka kaupungista ja menen tervehtimään asuntolan ihmisiä. Sillä tavalla saan uusia ystäviä.

Miten neuvoisit matkapyöräilijöitä?

– Pitkille matkoille on hyvä hankkia tarpeeksi tilavat tavaratelinelaukut, joihin menee muutaman päivän aikana tarvittavat tavarat. Yöpymispaikat pitää varata etukäteen. Reitit pitää suunnitella niin, että voi pyöräillä rauhallisilla teillä. Kaikissa paikoissa ei ole pyöräteitä. Kolmipyöräiset fillarit kulkevat junissa ja linja-autoissa ilman lisämaksua, kun varaa pyörälle paikan apuvälineenä. Jokaisen pitää käyttää pyöräilykypärää. Kypärä suojaa päätä, jos sattuu kaatumaan.

Miten pyörää pitää huoltaa?

– Pyörä kuluu, kun sitä käytetään. Vien pyöräni tarkastukseen Lundbergin pyöräliikkeeseen Keravalle kerran kuukaudessa. Siellä tarkastetaan tärkeät kohdat, esimerkiksi, että ketjut ovat kunnossa ja renkaissa on ilmaa.

Mitä muuta teet pyöräilyn lisäksi?

– Minua harmittaa se, että menetän Kelan asumistuen, jos menisin töihin. Kokeilin työntekoa pyöräilevänä lehdenjakajana. Kirjoitan myös blogia. Blogissa kerron mielipiteitäni vammaisten asemasta. Kirjoitan myös kuulumisia pyöräreissuilta.

Petri Virolaisen blogi:

ystavyyskaikille.blogspot.fi

2 kommenttia artikkeliin ”Matkalla pyöräillen”

  1. Hieno tarina ja hieno harrastus. Pyöräily on loistava tapa liikkua, matkustella ja viettää vapaa-aikaa. Tsemppiä Oulun reissuun!

    Vastaa
  2. kiva kun kävit täällä virroilla
    tervetuloa toistekin
    terveiset louhenrinteen ryhmäkodilta ja toimintakeskus ahjosta
    toivoo mervi viskari

    Vastaa

Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Nimi tai nimimerkki:

Kommentti:

Tietoturvaseloste (PDF)