Aivot ovat monimutkainen elin. Se ohjaa kaikkia ihmisen toimintoja.
Viime vuosina aivotutkijat ovat huomanneet yllättäviä asioita. Esimerkiksi musiikki ja liikunta ovat kuin piristysruiskeita aivoille. Tutkijat pystyvät jopa mittaamaan niiden vaikutuksia.
Mari Tervaniemi on tutkinut, miten musiikki vaikuttaa aivoihin. Hän on Helsingin yliopiston Musiikki ja aivot -hankkeen ja Cicero-hankkeen tutkimusjohtaja.
– Aivot pitävät musiikista. Musiikki aiheuttaa vipinää monissa aivojen osissa. Se on monipuolinen piristysruiske, Tervaniemi kertoo.
Aivot voi jakaa alueisiin, jotka säätelevät eri asioita. Esimerkiksi muistilla, tunteilla ja liikkeiden hallinnalla on aivoissa omat alueensa.
Aivoissa ei ole yhtä paikkaa, johon musiikki vaikuttaa. Musiikki vaikuttaa esimerkiksi tarkkaavaisuuteen ja muistin toimintaan. Musiikin kuuntelu voi piristää ja rauhoittaa. Musiikki herättää muistoja, tunteita tai panee liikkumaan. Kaikilla on oma paikkansa aivoissa.
Mistä aivotutkijat tietävät kaiken tämän? He ovat laittaneet piuhoja koehenkilöiden päähän. Koehenkilöille on soitettu musiikkia. EEG-laite on mitannut, milloin aivot reagoivat sähköisesti musiikkiin. Toinen laite kertoo, mikä osa aivoista reagoi.
Hermosolujen viestintä vilkastuu
Mitä aivoissa tapahtuu, kun ihminen kuuntelee musiikkia tai soittaa?
– Siellä menee hermoimpulsseja moniin suuntiin, kertoo Tervaniemi. Aivoissa on miljoonia hermosoluja, jotka viestivät keskenään. Hermosolut antavat käskyjä toisilleen. Niitä kutsutaan myös hermoimpulsseiksi.
– Musiikki panee aivot toimimaan monipuolisesti. Se tekee aivoille hyvää, kuvailee Tervaniemi. Soittaminen harjaannuttaa tiettyjä aivojen alueita.
Kun ihminen harjoittelee musiikkia, hän keskittyy. Se auttaa keskittymään muihinkin asioihin, esimerkiksi koulutehtäviin.