Lapsiperheet tarvitsevat apua

Teksti: Selkosanomat
Kuva: Maria Österlund
Uutinen julkaistu: 02.12.2014

Mirjam Kalland on Mannerheimin lastensuojeluliiton pääsihteeri. Viime aikoina häneltä on kysytty usein, miksi lapsiperheet voivat huonosti.

Miksi monilla lapsiperheillä on vaikeaa?

– Tuloerot lapsiperheiden välillä ovat kasvaneet, aivan kuten tuloerot muutenkin yhteiskunnassa. On niitä, joilla menee hyvin ja niitä, joilla menee huonosti. Köyhiä lapsiperheitä on paljon enemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Taloudellinen tilanne vaikuttaa usein myös terveyteen. Köyhät ihmiset kärsivät usein myös terveyden ongelmista.

– Perhesurmat ovat kuitenkin harvinaisia. Tällaisia järkyttäviä tapauksia on nyt ollut useita, mutta ehkä ensi vuonna tällaista ei tapahdu. Perhesurmat ovat tosiasiassa nykyään harvinaisempia kuin viisikymmentä vuotta sitten.

– Yksi syy siihen, miksi lapsiperheet voivat huonosti, on lapsiperheiden kotiavun lakkauttaminen 1990-luvulla. Aikaisemmin apua saivat lapsiperheet, joissa oli monta lasta tai perheet, joilla oli vaikea tilanne. Tänä päivänä apua on erittäin vaikea saada. Se on erittäin huono asia. Loppujen lopuksi olisi myös taloudellisempaa auttaa perheitä ennen kuin ongelmat kasvavat suuriksi.

Miten suomalaiset lapset voivat yleisesti ottaen?

– Monet asiat ovat menneet parempaan suuntaan. Verrattuna aikaisempaan suomalaiset lapset voivat aika hyvin. Lapsikuolleisuus on pienentynyt. On kuitenkin asioita, jotka voisivat olla paremmin. Suomalaiset lapset joutuvat esimerkiksi useammin onnettomuuksiin kuin lapset Hollannissa.

– Lapsen pitäisi nähdä tulevaisuutensa positiivisena, jotta hän voi kasvaa terveeksi ja turvalliseksi aikuiseksi. Tämä on monen suomalaisen nuoren ongelma nykypäivänä. Meillä on synkempi kuva tulevaisuudesta kuin muissa pohjoismaissa.

– Yllättävää on minusta se, että suomalaiset lapset lopettavat leikkimisen aikaisemmin kuin lapset esimerkiksi Ruotsissa. Tämä voi johtua suomalaisten tavasta ajatella, että ne lapset ovat reippaita, jotka itsenäistyvät aikaisin. Lasten pitää ottaa liian paljon vastuuta. Tämä johtuu myös siitä, että vanhemmat tekevät Suomessa paljon töitä. Muissa pohjoismaissa pienten lasten vanhemmat tekevät usein osa-aikatyötä.

Kansainvälinen lasten oikeuksien sopimus hyväksyttiin 25 vuotta sitten. Kerro siitä.

– Kansainvälinen lasten oikeuksien sopimus on erittäin tärkeä asia. Sen ovat hyväksyneet lähes kaikki maailman valtiot. Tärkeää on esimerkiksi se, että lapsilla on oikeus saada oma osansa yhteiskunnan varoista ja hyvinvoinnista. Suositellaan esimerkiksi, että valtiot tekevät lapsille oman budjetin eli talousarvion. Silloin lapset eivät kärsisi, kun rahasta on pulaa. Valitettavasti monet taloudelliset leikkaukset Suomessa ovat kohdistuneet juuri lapsiin.

– Toinen tärkeä asia on lasten oikeus elämään ja koulutukseen. Tätä oikeutta rikotaan usein. Esimerkiksi köyhissä maissa monet lapset eivät pääse kouluun.

– Kolmas tärkeä asia on lasten oikeus osallistua. Aikuisten pitää kuunnella lapsia. Lasten mielipidettä pitää kysyä niissä tärkeissä asioissa, jotka liittyvät heidän elämäänsä.

– Tämä ei tarkoita sitä, että lapset saisivat aina päättää kaikesta. Se ei myöskään tarkoita, ettei aikuisilla olisi vastuuta mistään. Kuuntelemalla ja keskustelemalla lapsen kanssa aikuiset saavat tietää, mitkä asiat ovat lapselle tärkeitä. Se on tärkeää esimerkiksi silloin, kun vanhemmat eroavat. Isompien lasten on myös helpompi hyväksyä ja noudattaa sovittuja sääntöjä, kun heidän kanssaan on ensin keskusteltu niistä.

Mitä toivot eniten tämän päivän lapsille?

– Kunnissa pitää olla tarjolla apua lapsiperheille. Väsymys vaivaa monia äitejä. Myös yksinäisyys on suuri ongelma. Jos väsynyt äiti tietää, että hän voi puhua jonkun kanssa jo huomenna, hän jaksaa huolehtia paremmin lapsistaan.

Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Nimi tai nimimerkki:

Kommentti:

Tietoturvaseloste (PDF)