Koti on ihmisen perusoikeus

Teksti: Petri Kiuttu
Kuva: Shutterstock
Uutinen julkaistu: 09.01.2023

Asunnottomuus on vähentynyt Suomessa. Suomessa on kuitenkin edelleen 4 000 asunnotonta. Vailla vakinaista asuntoa -ydistys haluaa poistaa asunnottomuuden Suomesta.

Vailla vakinaista asuntoa ry eli Vva on yhdistys, joka auttaa asunnottomia. Asunnottomat ihmiset ovat usein näkymättömiä, heitä ei nähdä eikä kuulla. Vva pitää heidän puoliaan yhteiskunnassa. Vva:ssa on töissä 40 ihmistä. Suurin osa työntekijöistä on joskus ollut asunnottomia.

Suurin osa yhdistyksen rahoituksesta tulee valtiolta. Osa rahoituksesta tulee kuitenkin myös lahjoituksista.

– Lahjoituksilla varmistetaan esimerkiksi se, että yökeskus Kalkkers voi olla auki joulun aikana. Lahjoituksilla saadaan myös ostettua asunnottomille esimerkiksi käsineitä tai uusia alusvaatteita, Vva:n viestintäpäällikkö Erja Morottaja kertoo.

Vepassa saa lämpöä, lepoa ja puhtautta

Vva:n toimisto sijaitsee Helsingissä Itä-Pasilassa. Toimistotilojen lisäksi paikassa toimii päiväkeskus Vepa, jonne voi tulla viettämään aikaa.

Vepassa työskentelee vertaisohjaajia, jotka ovat myös itse olleet asunnottomia. Asunnottoman on siksi helpompi luottaa vertaisohjaajiin. He ovat myös esimerkki toivosta: asunnottomuudesta voi päästä pois. Vepan vertaisohjaajat tukevat ja neuvovat asiakkaita asunnottomuuteen liittyvissä asioissa ja ongelmissa.

– Vertaisohjaajat auttavat ihmisiä tavallisissa, mutta tärkeissä asioissa. He neuvovat, minne voi mennä nukkumaan seuraavaksi yöksi tai miten hoitaa esimerkiksi Kela-asoita ilman pankkitunnuksia Erja Morottaja kertoo.

Vepa tarjoaa matalan kynnyksen palveluja. Se tarkoittaa sitä, että asiakkailta ei kysytä kotipaikkaa tai muita tietoja. Vepaan saa tulla myös päihtyneenä, kunhan ei häiritse muita ihmisiä.

– Vepassa voi levähtää lämpimässä. Tarjoamme kerran vuorokaudessa lämpimän aterian. Kahvia, leipää ja lahjoitettua ruokaa on tarjolla. Jaamme myös kierrätettyjä vaatteita ja hygieniatuotteita. Ihmiset voivat pestä pyykkiä, käyttää tietokonetta ja puhelinta, Erja Morottaja kertoo.

Vepan yhteydessä toimii myös asumisneuvoja, joka auttaa etsimään sopivaa ratkaisua asunnottomuuteen. Osa asunnottomista ihmisistä tarvitsee tuettua asumista. Heillä on yleensä elämänhallintaan liittyviä ongelmia. Toisilla taas asunnottomuus johtuu taloudellisista vaikeuksista. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuntojen vuokrat ja muu eläminen on liian kallista.

Asunnottomuus on vähentynyt Suomessa

1980-luvun puolivälissä Suomessa oli 20 000 asunnotonta ihmistä. Nykyisin Suomessa on 4 000 asunnotonta. Asunnottomuus on siis vähentynyt merkittävästi. Määrätietoinen työ asunnottomuuden vähentämiseksi on Euroopan ennätys.

– Moni tarvitsee tukea siihen, että asuminen onnistuu itsenäisesti. Kun ihminen saa oman kodin, voidaan alkaa hoitaa muita sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Tuki täytyy myös ajatella jokaiselle ihmiselle erilaisena, koska jokainen meistä on erilainen ihminen, Morottaja sanoo. Tällä mallilla pitkäaikaista asunnottomuutta on vähennetty nopeasti ja tehokkaasti Suomessa.

Oma koti kaikille

Vielä 1980-luvulla asunnottomille ihmisille oli suuria asuntoloita, joissa oli ryhmähuoneita. Näissä yömajoissa sai käydä nukkumassa, eikä kukaan kutsunut niitä kodikseen.

Vva perustettiin vuonna 1986, kun joukko asunnottomia miehiä päätti perustaa asunnottomien oman järjestön.

– Asunnottomilla miehillä oli hurja ajatus: oma koti kuuluu kaikille. Tämä ajatus on meidän toiminnassa yhä tärkeintä, Vva:n viestintäpäällikkö Erja Morottaja kertoo.

Ihminen voi jäädä vaille asuntoa myös yllättäen. Yleisin syy asunnottomuuteen on säännöllisen työn menetys.

Asunnottomuudella on monia syitä

Asunnottomuus yhdistetään usein päihteiden väärinkäyttöön. Käsitys on kuitenkin väärä. Asunnottomuus johtuu ennen kaikkea pienistä tuloista. Ihminen ei pärjää sillä rahalla, minkä hän saa käytettäväksi. Maahanmuuttaneilla ihmisillä on myös suurempi riski jäädä asunnottomaksi.

Ihminen voi jäädä vaille asuntoa myös yllättäen. Yleisin syy asunnottomuuteen on säännöllisen työn menetys.

– Kohtuuhintaisia asuntoja on tarjolla vähän ja suurissa kaupungeissa asumisen kulut ovat korkeita. Työttömyys, sairaudet, erot ja konkurssit johtavat asunnottomuuteen, Morottaja kertoo.

Perinteiset alkoholin väärinkäyttäjät ovat vaihtuneet 2020-luvulla monien päihdeaineiden sekakäyttäjiin. Alkoholi on monissa tapauksissa vaihtunut huumeisiin. Nykyajan nuoret tarvitsevat erilaista tukea kuin suurten ikäluokkien alkoholin väärinkäyttäjät.

Jokaiselle oma asunto

Vva:n tavoite on, että jokaisella asunnottomalla ihmisellä on oma koti. Suomen hallituksen tavoite on, että asunnottomuus poistuu vuoteen 2027 mennessä.

Helsingin tavoite on vielä kunnianhimoisempi. Helsinki aikoo poistaa asunnottomuuden vuoteen 2025 mennessä.

– Siihen tilanteeseen emme pääse koskaan, että Suomessa ei olisi yhtään asunnotonta ihmistä. On kuitenkin tärkeää, että meillä on näin hienot tavoitteet, Erja Morottaja sanoo.

Asunnottomien määrä on vähentynyt. Nuoria asunnottomia ihmisiä on kuitenkin aiempaa enemmän.

 

Kommentoi

Voit kirjoittaa mielipiteesi uutisesta kommenttilaatikkoon.

Sinun pitää kirjoittaa myös nimesi tai keksiä nimimerkki.

Nimi tai nimimerkki:

Kommentti:

Tietoturvaseloste (PDF)