Juho Smolander kalastaa Kustavin rannikolla. Kustavi on pieni kunta saaristossa, tunnin ajomatkan päässä Turusta. Kalastaja Smolander on kotoisin Lappeenrannasta, jossa hän meni jo nuorena ammattikalastajan oppipojaksi.
– Olen kalastamassa monta tuntia. Maissa pakkaan kalat ja laitan pakkauksiin mukaan jäätä. Sitten kuljetan kalat suoraan asiakkaille. Työpäivä on pitkä, se päättyy vasta illalla.
Smolander kalastaa Kustavin lisäksi esimerkiksi Mynälahdella ja Rymättylässä.
Kalastajalla on seuraa veneessä
Smolanderin veneessä ovat joskus mukana hänen 3-vuotias tyttärensä Meri-Helmi ja koira Bingo. Myös kalastusaluksen nimi on Meri-Helmi.
– Meri-Helmi tuntee jo monta kalalajia, ylpeä isä kertoo.
– Bingo syö paljon kalaa kypsennettynä ja raakana. Koiran suurinta herkkua ovat kuivatut kalannahat.
Myös Kustavin lokit tuntevat Smolanderin kalastusveneen. Ne seuraavat venettä ja toivovat, että saisivat maistiaisia.
Ammattikalastajia on vähän
Suomessa on 700 ammattikalastajaa. He ovat melko iäkkäitä. Kalastajien keski-ikä on melkein 60 vuotta. Smolander on vielä nuori, 37-vuotias.
– Ala ei kiinnosta nuoria. Työ on raskasta, ja töitä joutuu tekemään paljon toimeentulon eteen. Esimerkiksi veneeseen ja kalastustarvikkeisiin kuluu paljon rahaa. Uusien kalastajien on vaikea saada kalastuslupia vesialueille.
Smolander kalasti aluksi Saimaalla, joka on Suomen suurin järvi. Hän siirtyi Turun suunnalle, koska hän halusi kalastaa merellä.
– Olen ehtinyt nähdä kalastusreissuilla mahtavia auringonnousuja ja auringonlaskuja.
– Ikävintä merellä on silloin, kun on tuulista ja myrskyää. Silloin täytyy olla varovainen, riskejä ei voi ottaa, Smolander sanoo.
Saaliit vaihtelevat
Kalastajan työ on myös epävarmaa. Koskaan ei tiedä minkä verran kalaa tulee. Jonakin vuonna kalaa tulee paljon ja joskus vähemmän. Veneen polttoaineisiin menee joskus enemmän rahaa, kuin kalan myynnistä saa.
Verkkoihin tarttuu esimerkiksi ahvenia, kuhia ja siikaa. Rysällä Smolander pyytää ahvenia ja särkikaloja. Katiskalla tulee ahvenia ja särkiä. Talvella Smolander kalastaa myös mateita.
Kalastajan ruokapöydässä on ahvenia
Kalastajan perheessä syödään tietenkin usein kalaa.
– Oma suosikkini ovat paistetut ahvenfileet uusien perunoiden ja kermaviilikastikkeen kanssa.
Suomalaisia kaloja kannattaa suosia. Lähivesiltä pyydetty kala on myös ympäristön kannalta hyvä valinta.
– Suomalaiset kalat ovat erittäin maukkaita. Kaupoista saa nykyään paljon myös hyviä kotimaisesta kalasta tehtyjä säilykkeitä.
– Esimerkiksi särkeä myydään nykyään säilykkeenä. Sitä pidettiin aiemmin roskakalana. Hienoa, että särkeä on alettu arvostaa! Kannattaa myös suosia kotimaassa kasvatettua kirjolohta. Monet ostavat ainoastaan Norjassa kasvatettua lohta, kalastaja muistuttaa.
Loistavaa työtä!!!