Dna-jäljet ovat ihmisen solukkoa, jota jää esimerkiksi ihosta esineisiin tai paikkoihin. Poliisi kerää rikospaikalta dna-näytteitä rikoksen esitutkinnassa. – Dna-tutkimuksella yritetään tunnistaa henkilöitä, jotka ovat olleet rikospaikalla tai koskeneet rikokseen liittyviin esineisiin, sanoo laboratorionjohtaja Erkki Sippola Keskusrikospoliisista.
Sippola kertoo, että dna-jälkiä jää rikospaikalle ihmisen ihosta ja ruumiinnesteistä. Myös hiukset tai karvat sisältävät dna-jäljen, jos ne irtoavat juurineen. Poliisi lähettää näytteet tutkittavaksi rikoslaboratorioon.
Television poliisisarjoissa rikospaikkaa tutkivat valko- pukuiset tekniset tutkijat, jotka valvovat tarkasti näytteiden ottamista. Sippolan mukaan poliisisarjat osuvat tässä aika oikeaan. Näytteiden ottaminen vaatii tarkkuutta.
– Näyte voi saastua, jos sitä käsitellään huolimattomasti. On tärkeää, että tutkija käyttää suojavaatteita ja että dna-näyte merkitään ja pakataan huolellisesti ennen laboratorioon lähettämistä, Sippola kertoo.
Muutama viikko sitten maailmalla nousi kohu, kun dna-tutkimuksella paljastettiin yksi maailman tunnetuimmista sarjamurhaajista. Dna-tutkimuksen tekijä oli suomalainen geenitutkija Jari Louhelainen.