Suomenlinna on kiehtova saari Helsingin edustalla

Suomenlinnasta tuli osa Suomea sata vuotta sitten, keväällä vuonna 1918. Tätä ennen linnoitussaaret olivat ensin osa Ruotsia ja sitten osa Venäjää.

Vuoteen 1918 saakka Suomenlinna tunnettiin suomenkielisellä nimellä Viapori ja ruotsinkielisellä nimellä Sveaborg.

Suomenlinna on Suomen suosituimpia nähtävyyksiä. Siellä käy yli miljoona matkailijaa joka vuosi. Suomenlinna on yksi maailman suurimmista merilinnoituksista. Se on myös Unescon maailmanperintökohde. Suomenlinna liitettiin maailmanperintöluetteloon vuonna 1991.

Suomenlinnan historia on pitkä ja värikäs. Suomenlinna on entinen sotilastukikohta. Linnoituksen muurit ovat puolustaneet Ruotsin, Venäjän ja Suomen valtioita eri sodissa.

Ruotsalainen kausi

Suomenlinnan rakentaminen alkoi vuonna 1747. Ruotsin kuningas Fredrik I päätti rakennuttaa linnoituksen Helsingin edustalle. Suomi oli tuohon aikaan osa Ruotsin valtakuntaa. Linnoituksen nimeksi tuli Viapori. Linnoituksen rakennustöistä vastasi ruotsalainen sotamarsalkka Augustin Ehrensvärd.

– Suomenlinna tunnettiin aikaisemmin Susiluodon saarina. Augustin Ehrensvärd suunnitteli alueelle bastionityylisen linnoituksen. Bastionilinnoitukset rakennettiin tähden muotoon. Ne olivat kehittyneet hyvin suojatuiksi ja turvallisiksi. Erityisesti Ranskasta ja Alankomaista löytyy samanlaisia linnoituksia, Anniina Honka kertoo.

– Ruotsin kuningas halusi parantaa valtakuntansa puolustusta. Ruotsin valtakunta menetti 1700-luvun alussa Suuressa Pohjan sodassa paljon alueitaan ja asemansa suurvaltana. Venäjä taas oli kasvanut tuolloin suurvallaksi, joka oli uhka sekä Ruotsille että muulle Euroopalle, Honka selittää.

Suomenlinnan ruotsalainen kausi kesti vuoteen 1808 saakka. Silloin venäläiset valtasivat saaren ja alkoi venäläinen kausi. Suomenlinna ja koko Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa seuraavat 110 vuotta.

Venäläinen kausi

– 1800-luvun alussa Ruotsin ja Venäjän välille syttyi jälleen uusi sota. Sotaa kutsutaan Suomen sodaksi. Venäläiset piirittivät Suomenlinnaa yli kuukauden. Ruotsi hävisi sodan, jonka seurauksena myös Suomenlinnasta tuli osa Venäjää.

Venäläisen kauden alku oli rauhallista aikaa. 1800-luvun puolivälissä Venäjä ajautui kuitenkin suursotaan eli Krimin sotaan muita Euroopan valtioita vastaan. Tämän sodan aikana britit ja ranskalaiset saapuivat Suomenlinnan edustalle. Linnoitusta pommitettiin kahden päivän ajan. Pommitukset aiheuttivat suurta vahinkoa.

Tämän jälkeen alkoi linnoituksen uudistaminen ja esimerkiksi tykit vaihdettiin. Toisen maailmansodan aikana Suomenlinna oli osa Helsingin ilmapuolustusta.

Suomalainen kausi

12. toukokuuta vuonna 1918 Suomenlinnan salkoon nostettiin Suomen lippu. Suomalainen kausi oli alkanut. Suomi oli itsenäistynyt edellisenä vuonna 1917. Vuonna 1918 alkoi sisällisota.

– Linnoitus oli vielä vuoden 1918 alussa venäläisten hallussa. Keväällä valkoiset joukot valtasivat linnoituksen punaisilta ja venäläisiltä, oppaamme kertoo.

Suomenlinnan vallien päällä teloitettiin paljon punaisia vankeja, jotka olivat saaneet kuolemantuomion. Suomenlinnassa oli myös vankileiri. Linnoituksessa oli yli 8 000 vankia. Olot olivat erittäin huonot. Suomenlinnaan tuotiin vankeja myös muualta Suomesta. Vankileiri lakkautettiin keväällä 1919.

Suomenlinna nyt

Suomenlinna on merilinnoitus, mutta se on myös yksi Helsingin kaupunginosa. Se koostuu kaikkiaan kahdeksasta saaresta.

Suomenlinnassa on 800 asukasta, joista osa käy mantereella töissä.

Suomenlinnaan pääsee lautan lisäksi kesäaikaan vesibussilla. Lauttamatka Helsingin Kauppatorin rannasta Suomenlinnaan kestää noin 20 minuuttia.

Suomenlinnassa on vierasvenesatama, jonne voi saapua omalla veneellä.

Suomenlinnan ylläpidosta ja kunnostuksesta vastaa Suomenlinnan hoitokunta. Hoitokunta on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto.

– Suomenlinna oli sotilashallinnossa aina vuoteen 1973 saakka. Suomenlinna siirtyi silloin siviilihallintoon. Suomenlinnassa on edelleen merisotakoulu, Anniina Honka kertoo.

Suomenlinnan telakka

Suomenlinnan telakka on maailman vanhimpia kuivatelakoita. Telakalla rakennettiin aluksia jo 1760-luvulla. Nykyisin telakalla kunnostetaan puisia perinnealuksia.

– Allastelakka tai kuivatelakka tarkoittaa sitä, että telakan altaissa olevan veden määrää pystytään säätelemään. Altaat voidaan siis täyttää vedellä tai ne voidaan tyhjentää vedestä. Kun laivat saapuvat telakalle, altaat täytetään vedellä, Anniina Honka kertoo.

Suomenlinnassa on monia palveluita

Suomenlinnassa on hyvät palvelut. Suomenlinnasta löytyy useita kahviloita ja ravintoloita, elintarvikemyymälä ja pieniä putiikkeja. Suomenlinnassa on kuusi museota, kirjasto, kirkko, päiväkoti ja ala-aste. Yöpyä voi Suomenlinnan hostellissa. Suomenlinnassa voi myös opiskella. Taidekoulu Maa on taideoppilaitos, jota rahoittaa yksityinen kannatusyhdistys.

Suomenlinnan kirkko valmistui vuonna 1854. Kirkko oli aluksi ortodoksinen varuskuntakirkko. Kirkko muutettiin 1920-luvulla luterilaiseksi kirkoksi. Suomenlinnan kirkon tornissa on kuuluisa majakka, joka opastaa laivoja merellä ja lentokoneita ilmassa.

Ehrensvärd-seura järjestää Suomenlinnan opastuksia myös selkosuomeksi yhteistyössä Annantalon ja Helsingin kaupunginmuseon kanssa.

Lisätietoa internetissä.

Suomenlinnan viralliset sivut: www.suomenlinna.fi.

Ehrensvärd-seuran sivut: www.suomenlinnatours.com.