Kapea tie halkoo tasaista maisemaa. Tie kulkee peltojen halki. Välillä tien reunalla on rivissä koivuja. Aurinko paistaa, tuuli humisee ja linnut laulavat. Tien päässä on iso maatila. Näyttää ja kuulostaa aivan kesäiseltä maaseudulta.
Mutta läheltä humisee myös moottoritien ääni. Olemme Suomen suurimmassa kaupungissa Helsingissä. Tilan nimi on Haltiala. Se sijaitsee Helsingin pohjoisosassa lähellä Vantaan rajaa. Haltialan vieressä virtaa Vantaanjoki. Autot huristavat moottoritiellä kohti Tuusulaa.
Helsingissä on kaksi maatilaa. Toinen on Tuomarinkylässä Vantaanjoen varrella. Haltiala on toinen.
Haltiala on vanha tila
Haltialassa on useita vanhoja tilan rakennuksia. Laajat pellot ja niityt ympäröivät rakennuksia.
Haltiala on hyvin vanha tila. Siellä on viljelty maata jo 1500-luvulla, siis 500 vuotta sitten. Se on ainakin yhtä vanha kuin Helsingin kaupunki, joka perustettiin vuonna 1550.
Nykyään Helsingin kaupunki omistaa Haltialan. Pääsy Haltialaan on kaikille vapaa. Haltialassa voi ulkoilla, tutustua eläimiin tai vaikka käydä syömässä ravintolassa.
– Haltialassa käy 30 000 – 50 000 ihmistä vuodessa, arvioi Haltialan pehtoori Jari Kuusinen.
Paljon työtä pehtoorilla
Pehtoori tarkoittaa tilanhoitajaa. Hänen työnsä on hyvin monipuolinen. Hän järjestää muiden muassa eläinten hoitoa, koneiden huoltoa ja palvelee asiakkaita. Hän saattaa kyntää peltoa, kylvää viljaa tai hoitaa eläimiä. Onneksi Haltialassa on kahdeksan muutakin työntekijää.
– Haltiala esittelee, millaista maatalous on nykyään, sanoo Jari Kuusinen.
Haltiala on suosittu retkikohde varsinkin siksi, että siellä voi tutustua maatilan eläimiin. Haltialassa on lampaita, karjaa, kanoja ja vuohia. Haltialassa käy paljon lapsiperheitä ja ryhmiä päiväkodeista. Pehtoori Kuusisen mukaan lapset pitävät eniten possuista.
Eläimet hoitavat maisemaa
Kaikki eläimet ovat aitauksissa, joissa niitä on helppo nähdä. Vierailijat eivät pääse aitauksiin. Mutta Kuusinen vie minut aitauksiin, joissa on lehmiä ja possuja, jotta saan valokuvia. Huomaan samalla, että possut pitävät kengännauhoistani.
Lehmät ja lampaat pitävät myös kunnossa Haltialan perinnemaisemaa. Välillä ne päästetään niityille, missä ne syövät ruohoa ja muita kasveja. Näin maisema säilyy, eikä kasva umpeen.
Haltialassa myös viljellään maata. Pelloilla kasvaa tavallisia suomalaisia viljakasveja: ohraa, kauraa, vehnää, ruista ja rypsiä.
Myös tutkimusta
Haltialassa tehdään myös tutkimusta. Helsingin yliopisto aloitti tänä vuonna Haltialassa tutkimuksen, joka selvittää, miten pellot sitovat hiiltä. Tutkijat selvittävät, miten eri kasvit ja maan muokkaus vaikuttavat hiilen sitoutumiseen. Se on tärkeää tietoa, kun ilmastonmuutosta hillitään.
Haltialaan voi tilata ryhmille opastetun kierroksen. Haltialaan pääsee Helsingistä bussilla 67. Sen päätepysäkiltä on noin kilometrin matka Haltialaan. Vantaalta tulee bussi 615 vajaan kilometrin päähän Haltialasta.
Lisätietoja saa Haltialan nettisivuilta.
Helsingissä on kaksi maatilaa .
Toinen on Tuomarinkylässä vantaanjoen varrella .Haltiala on toinen .
Haltialassa on paljon vanhoja rakennuksia ja puita .
Minä haluan käy maatilaan. Tämä huvä paikka ja sijaitsee Vantalla. Minä tukkan lemmiki.