Mikä on Kelan tehtävä?
– Kelan tehtävä on tukea, kun ihmiset tarvitsevat apua. Kela tukee muun muassa, kun olet sairas tai työtön, ja kun saat lapsia tai jäät eläkkeelle. Suurin osa Kelan tuesta on taloudellista, siis rahaa. Mutta Kela tarjoaa myös palveluita, kuten kuntoutusta ja tulkkausta eri vammaisryhmille.
Millaista tukea Kelalta voi saada?
– Kelalta voi saada 42 eri tukea. Kun Kela perustettiin 80 vuotta sitten, se tuki vanhuksia, jotka jäivät eläkkeelle. Siitä tulee nimi Kansaneläkelaitos. Myöhemmin tuli erilaisia tukia lapsille ja työttömille. Uusin tuki on toimeentulotuki, joka siirtyi kunnilta Kelalle.
Toimeentulotuen siirto ei sujunut ilman ongelmia?
– Ei, siinä on ollut paljon ongelmia. Meillä oli liian vähän työntekijöitä toimeentulotukeen liittyvissä asioissa. Nyt olemme palkanneet yli 300 henkilöä lisää.
– Luulimme, että asiakkaat hoitavat asioita verkossa. Mutta toimeentulotukeen se ei sovi, koska hakemukseen tarvitaan niin monia liitteitä. Yksi ongelma oli se, että emme saaneet tietoja asiakkaista kunnilta. Henkilörekisterilaki kieltää sen. Siksi meidän oli tehtävä kaikki selvitykset alusta asti itse. Siinä oli paljon työtä. Joka kuukausi yli 100 000 ihmistä saa toimeentulotukea. Mutta nyt uskon, että pitkistä jonoista päästään eroon. Ihmiset saavat toimeentulotukea seitsemässä päivässä.
Miten asiakkaat voivat hoitaa asiansa Kelassa?
– Kaikki, jotka asuvat Suomessa, ovat Kelan asiakkaita. Ne, joilla on lapsia, saavat lapsilisiä. Jos käyt yksityisellä lääkärillä, saat hoitokuluista pienen korvauksen. Jotkut asiat hoituvat automaattisesti tai ne on helppo hoitaa verkossa. Mutta esimerkiksi monet vanhukset eivät osaa hoitaa asioita verkossa. Siksi Kelalla on monta kanavaa. Tarvitsemme myös puhelinpalvelun ja toimistoja, joissa asiakkaat voivat käydä.
– Kela käsittelee valtavan määrän asioita. Viime vuonna meihin otettiin yhteyttä 14 miljoonaa kertaa verkossa ja 10 miljoonaa kertaa Kanta-palvelussa. Kaksi miljoonaa asiakasta kävi toimistoissa ja 1,5 miljoonaa soitti meille puhelimella.
Kuinka hyvä perusturva Suomessa on?
– Meillä on edelleen hyvä perusturva moniin muihin EU-maihin verrattuna. Pienimmissä eläkkeissä olemme kuitenkin joitakin maita jäljessä. Takuueläke on Suomessa vain 760 euroa. Työttömyyskorvaus on Suomessa pienempi, mutta sitä maksetaan pidempään.
– Mielestäni meidän tulisi tukea ihmisiä muutenkin kuin rahallisesti. Suuri ongelma on, että niin monet nuoret saavat työkyvyttömyyseläkettä. Yli 70 000 alle 29-vuotiasta nuorta saa eläkettä tai toimeentulotukea. He saavat rahaa, muta eivät juuri muuta tukea. Meidän pitäisi tarjota esimerkiksi kuntoutusta, jotta nuoret voivat osallistua yhteiskunnan toimintaan. Kannatan myös ajatusta, että aktiivinen ihminen saa enemmän rahaa kuin ihminen, joka ei tee oikein mitään.
”Kela on kaikkia varten”. ”Kaikki, jotka asuvat Suomessa, ovat Kelan asiakkaita”. Se ei ole totta. Olen asunut Suomessa yhtensä 7 vuotta, mutta minulla ei ole KELA korttia. Olen ulkomalainen opiskeliaja ja minulla on ollut liian vähän työtä Suomessa. Siksi elän köyhyydessä.
”Yksi ongelma oli se, että emme saaneet tietoja asiakkaista kunnilta. Henkilörekisterilaki kieltää sen. Siksi meidän oli tehtävä kaikki selvitykset alusta asti itse.”
Miten tuo Henkilörekisterilaki on voinut kieltää Kelalta tietojen saamisen kunnilta, kun käytännössä toimeentulohakijoiden sosiaalivirastoille ilmoittamien Kela-etuuksien paikkansapitävyyksiä Kelan ja sos viraston virkailijat koko ajajan tarkistivat ja vertailivat keskenään. Sos viraston toimeentulotukipäätöksissä voi jopa lukea ”ilmoitamanne etuudet on tarkistettu Kelalta”.
Sos virasto ilmoitti myös esim oikeusministeriön haastemiehille asiakkaiden osoitetietoja, kun haastemiehet niitä sos virastosta tiedustelivat. Tämä tietojen luovutus ilmeisesti linjassa Henkilörekisterilain kanssa.
Olin sos virastossa töissä ja nämä asiat tulivat tutuiksi työn kautta.