Tytöt tutkivat omia vauvakirjojaan. Äiti ja isä ovat kirjoittaneet niihin, mitä kaikkea tytöt ovat pienenä tehneet ja oppineet.
– Äiti, mun eka sana oli tack, sanoo Ada Isaksson.
Isakssonin perheen lapset Ada, Mea ja Ella ovat kaksikielisiä. Perheen äiti Maija on suomenkielinen, ja isä Niklas on ruotsinkielinen. Kun tytöiltä kysyy, puhuvatko he suomea vai ruotsia, kaikki vastaavat: – Molempia.
Ella, 9 vuotta, ja Ada, 7 vuotta, ovat nyt ruotsinkielisessä koulussa. Mea, 4 vuotta, on ruotsinkielisessä päiväkodissa.
Perhe asuu Paraisten Ålössä Turun saaristossa. Yli puolet Paraisten asukkaista on ruotsinkielisiä. Niklakselle ja Maijalle oli alusta asti selvää, että kumpikin puhuu lapsilleen omaa äidinkieltä. Maija työskentelee lastentarhan- opettajana Paraisilla, Niklas elektroniikka-asentajana Turussa.
– Kun aloin seurustella Niklaksen kanssa, en osannut puhua ruotsia, Maija kertoo.
– Olen oppinut ruotsia ja puhun sitä työssäkin välillä, mutta omille lapsille haluan puhua äidinkieltäni. Suomeksi pystyn puhumaan kaikesta ja ilmaisemaan paremmin tunteitani.
Maija kertoo, että aluksi suomi oli tytöillä hiukan vahvempi.
– Minä olin ensin kotona tyttöjen kanssa ja puhuin suomea. Kun Niklas jäi kotiin hoitamaan tyttöjä, ruotsin kieli vahvistui selvästi. Ja nyt koulussa tytöt taas oppivat uusia asioita ruotsiksi, eivätkä he osaa aina puhua niistä suomeksi.
Niklas kertoo, että silloin oli vaikea muistaa puhua ruotsia, kun ensimmäinen lapsi Ella oli ihan pieni.
– Me puhumme suomea Maijan kanssa. Ja kun Ella ei vielä vastannut millään kielellä, piti oikein keskittyä puhumaan ruotsia, hän muistelee.
Kaksikielisyys on tytöille helppo ja luonteva asia.
– Höh, ihan helppoa, sanoo Ada.
Joskus kielet menevät suloisesti sekaisin. Mea totesi yhtenä päivänä, että himmelistä sataa vettä.
Niklas on oppinut puhumaan suomea sujuvasti vasta aikuisena. – Kyllä Suomessa täytyy osata suomea. Ei täällä muuten pärjää. Ellaa naurattaa. – Silloin isä puhuu suomea, kun hän suuttuu meille.
Myös Niklasta naurattaa.
– Juu, se on jämerämpi kieli.
Molemmat vanhemmat lukevat tytöille kirjoja omalla äidinkielellään. Televisiosta tytöt katsovat sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä lastenohjelmia.
– Mutta elokuvat me katsotaan suomenkielisinä. Ruotsinkieliset kuulostavat hassuilta, Ella kertoo.
Maija selittää, että ruotsinkieliset lasten elokuvat on yleensä tehty Ruotsissa. Niissä puhutaan ruotsinruotsia, joka kuulostaa erilaiselta kuin suomenruotsi.
Teksti ja kuva
Ruotsinkieliset sanat jutussa:
tack = kiitos
himmel = taivas
Yritä puhua kolmella kielellä, se on vaikeampaa.
Kun tapasin, puhuimme vain englantia.
Asuimme kotimaassani Israelissa viisi vuotta ja olimme sujuvasti englantia ja hepreaa.
Saavuimme 10 kuukautta sitten Suomeen ja nyt puhumme 3 kieltä heprea, suomi ja englanti.
Mieheni ja minä puhuimme edelleen englantia.
Koska en vieläkään osaa puhua suomea hyvin, tytöt puhuvat suomea isänsä kanssa.
He puhuvat heprean kanssani ja joskus sanovat englanninkielisiä sanoja.
Isakssonin tytöt puhuvat suomea ja ruotsia.
Kolme touhukasta tyttöä istuu pöydän ääressä. He kaikki ovat kaksikielisiä.Tytöt tutkivat omia vauvakirjojaan. Äiti ja isä ovat kirjoittaneet niihin, mitä kaikkea tytöt ovat pienenä tehneet ja oppineet.Perhe asuu Paraisten Ålössä Turun saaristossa. Yli puolet Paraisten asukkaista on ruotsinkielisiä. Niklakselle ja Maijalle oli alusta asti selvää, että kumpikin puhuu lapsilleen omaa äidinkieltä. Maija työskentelee lastentarhan- opettajana Paraisilla, Niklas elektroniikka-asentajana Turussa. Teksti ja kuva
Ruotsinkieliset sanat jutussa:
tack = kiitos
himmel = taivas