Siirtomaa-aika näkyy suomalaisissakin lastenkirjoissa. Siirtomaa-aika tarkoittaa etenkin 1800-luvun loppua. Silloin monet eurooppalaiset maat alistivat esimerkiksi afrikkalaisia kansoja.
Asia selviää Turun yliopistossa julkaistusta väitöskirjasta. Tutkija Raita Merivirta on tutkinut 1900–1960-lukujen suomalaisia lastenkirjoja ja -lehtiä.
– Joskus suomalaiset ajattelevat, ettei siirtomaa-ajalla ollut merkitystä Suomeen. Tämä johtuu siitä, että maallamme ei koskaan ollut omia siirtomaita. Muun Euroopan aatteet kulkeutuivat kuitenkin Suomeenkin, Merivirta kertoo.
Siirtomaa-aika näkyi lastenkirjoissa monin tavoin. Tuon ajan Suomessa vieraista kansoista ei tiedetty paljoa. Siksi kirjailijat kuvasivat heitä ennakkoluuloisesti.
Vähäinen tieto ei ollut kirjailijan syy
Siirtomaa-ajan piirteitä on esimerkiksi A. E. Ingmanin ja Anni Swanin kirjoissa. Merivirta sanoo kuitenkin, ettei kirjailijoita saa syyttää virheistään. 1900-luvulla Suomessa oli tarjolla vain vähän tietoa toisista kulttuureista.
Kirjoista voi kuitenkin oppia.
– Menneisyyttä ei saa kieltää, vaan siitä pitää keskustella avoimesti. On tärkeää ymmärtää menneisyyttä. Se auttaa ymmärtämään myös nykyajan rasismikeskustelua, Merivirta kertoo.
Tekstin on kirjoittanut Timi Saukkoriipi. Hän opiskelee journalistiikkaa Tampereen yliopistossa, ja hänestä tulee toimittaja.
Tekstin on julkaissut yleiskielisenä Moreenimedia, joka on yliopiston harjoitustoimituksen julkaisualusta.
Linkki juttuun Moreenimediassa: Suomalaisissakin lastenkirjaklassikoissa on rasismia – tutkija ei kannata sensuuria | Moreenimedia