Koronan aikana olit jatkuvasti televisiossa. Oletko nyt julkkis?
– Ihmiset eivät tunnista minua kadulla. Se on hyvä. En halua olla julkkis.
Onko korona vielä vaarallinen tauti?
– Koronasta on tullut tavallinen virustauti. Korona ei ole enää vaarallinen suurimmalle osalle. Se johtuu paljon rokotuksista.
Onko sosiaali- ja terveysalan uudistus eli sote-uudistus epäonnistunut?
– Ei, moni asia on parantunut. Uudistuksen yksi tavoite on säästää rahaa. Toinen tavoite on tarjota tasavertaisesti hoitoa kaikille.
– Kun terveyspalvelut kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi, palveluiden laatu paranee. Erilaisia palveluita voidaan myös tarjota enemmän, vaikka kaikki palvelut eivät ole aivan lähellä.
– Hyvinvointialueet ovat olleet olemassa vasta kaksi vuotta. Oli todella suuri uudistus yhdistää terveyden- ja sairaanhoito, sosiaalihuolto ja pelastustoimi yhdeksi kokonaisuudeksi. Hyvinvointialueet eivät ole vielä ehtineet tehdä tärkeitä muutoksia. Meidän täytyy antaa niille aikaa järjestää palvelut.
Onko hyvinvointialueita liikaa?
– Hyvinvointialueet ovat erikokoisia. Pienimmillä alueilla on vain 40 000 ihmistä, kun taas suurimmilla alueilla asuu miljoona ihmistä. Pienillä alueilla ei voi olla samoja palveluita kuin suurilla.
– Luulen, että viiden tai kymmenen vuoden kuluttua hyvinvointialueita on vähemmän. Ensin hyvinvointialueiden pitää kuitenkin saada järjestää asioitaan.
Lääkäriin on nykyään vaikea päästä. Johtuuko tämä sote-uudistuksesta?
– Ei johdu, työterveysjärjestelmä sekoittaa tilannetta.
– Työterveyshuollossa ja yksityisellä puolella lääkärille pääsee helposti. Julkisessa terveydenhuollossa lääkärille on vaikea saada aikaa, koska lääkäreistä on pulaa.
– Monet lääkärit ja hoitajat työskentelevät mieluummin yksityisessä terveydenhuollossa. Työolot ovat siellä usein paremmat, potilaat helpompia, työajat mukavampia ja palkka parempi.
Millaisia muutoksia terveydenhuoltoon pitää tehdä?
– Ihmiset voivat nykyään hoitaa monet asiat etänä myös julkisessa terveydenhuollossa. Näin tehdään myös yksityisellä lääkärillä. Potilaan ei tarvitse aina tavata lääkäriä, jotkut asiat voi selvittää myös etätapaamisessa eli verkon kautta nopeasti ja yksinkertaisesti. Se säästää rahaa.
– Vanhojen ja sairaiden ihmisten pitää kuitenkin saada apua niin, että lääkäri tulee kotikäynnille.
Lakkautetaanko vielä sairaaloita?
– Tärkeintä ei ole se, että sairaaloita on paljon vaan, että ihmiset saavat hoitoa. Nyt aiotaan lakkauttaa terveyskeskuksia sairaaloiden sijaan. Minusta se on järjetöntä.
– Ihmiset tarvitsevat useammin terveyskeskusta. On siis parempi, että terveyskeskus on lähellä. Ihmiset tarvitsevat harvemmin hoitoa sairaalassa, siksi sairaalaan voi yleensä matkustaa hieman kauemmas.
Onko Suomessa pulaa lääkäreistä?
– Osittain kyse on siitä, että lääkärit ovat väärissä paikoissa. Meillä on vähemmän lääkäreitä ja enemmän hoitajia kuin joissakin muissa Euroopan unionin maissa. Meidän pitää saada lääkärit kiinnostumaan enemmän työstä julkisessa terveydenhuollossa, kuten terveyskeskuksissa.
– Julkisen terveydenhuollon työoloja pitää kehittää niin, että ne vastaavat nykyajan vaatimuksia. Silloin työskentely terveyskeskuksessa olisi houkuttelevampaa.
Saavatko suomalaiset tulevaisuudessa hyvää hoitoa julkisessa terveydenhoidossa?
– Kyllä, uskon niin. Suomen perustuslain mukaan kaikkien täytyy saada hoitoa. Ei tietenkään pidä laajentaa ja rakentaa liian kalliita järjestelmiä. Jos hoito on liian kallista, verot nousevat.
Kuka?
Mika Salminen
Ikä: 59 vuotta
Asuinpaikka: Espoo
Perhe: 2 lasta, eronnut, uusi kumppani
Ammatti: Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL).
Koulutus: virologi ja epidemiologi
Harrastukset: Valokuvaus, kesämökkeily Sipoossa, parvekeviljely, pyöräily ja hiihto.
– Pyöräilin aikaisemmin myös talvisin. Viime vuosina sää on ollut niin huono, että pyöräily tuntuu vaaralliselta.