Suomi liittyi puolustusliitto Natoon huhtikuun alussa. Natoon kuuluu yhteensä 31 jäsenmaata: 29 maata Euroopasta sekä Yhdysvallat ja Kanada.
Miten Suomen asema maailmassa on nyt muuttunut? Kysyimme tätä tutkija Iro Särkältä. Hän työskentelee Ulkopoliittisessa instituutissa. Se on tutkimuslaitos, joka tutkii kansainvälisiä suhteita.
Nato-jäsenyyden suurin hyöty Suomelle on se, että Suomen turvallisuus lisääntyy, tiivistää Särkkä. Sotilaiden ja tutkijoiden kielellä jäsenyys Natossa nostaa Suomen pelotetta eli Suomeen ei uskalleta hyökätä.
– Sodan uhka Euroopassa on kasvanut viime vuosina. Siksi Suomen jäsenyys Natossa on luonnollinen ratkaisu, sanoo Särkkä.
Venäjä käy yhä sotaa Euroopassa Ukrainaa vastaan. Sen takia Venäjä on suurin uhka Suomelle ja muille Euroopan Nato-maille.
Särkän mukaan Suomen pitää saada tukea omalle puolustukselle. Silloin puolustus säilyy uskottavana kaikissa tilanteissa. Nyt Suomi saa tukea Natosta.
Suomesta tuli Yhdysvaltojen liittolainen
Naton jäsenyyden lisäksi Suomi liittoutuu myös toisella tavalla. Suomi ja Yhdysvallat neuvottelevat parhaillaan kahden kesken yhteistyöstä puolustuksessa. Monilla muilla Nato-mailla on myös samanlainen sopimus.
Sopimus on esimerkiksi Baltian mailla. Pian kaikilla Pohjoismailla on myös sopimukset Yhdysvaltojen kanssa.
Särkkä sanoo, että sopimus on tärkeä, koska Yhdysvallat on Naton voimakkain maa. On mahdollista, että Suomeen voidaan tuoda amerikkalaisia joukkoja, kun sopimus on valmis.
Suomi voi nyt myös syventää yhteistyötä puolustuksessa muiden Nato-maiden kanssa.
Suomi on nyt selkeästi länsimaa
Nato-jäsenyyden takia Suomi ei ole enää puolueeton. Särkän mielestä Naton jäsenyys tarkoittaa muutakin kuin sotilaallista liittoa.
– Suomi on nyt tehnyt selkeän valinnan. Olemme osa länsimaita, muistuttaa Särkkä. Silloin on kyse yhteisistä arvoista, joita länsimaat kunnioittavat. Tällaisia arvoja ovat esimerkiksi itsenäinen oikeuslaitos, ihmisoikeudet, sananvapaus ja demokratia. Esimerkiksi Venäjä tai Kiina eivät kunnioita näitä arvoja.
Natoon menoa perusteltiin myös taloudellisesti. Sanottiin, että ulkomaiset yritykset uskaltavat paremmin sijoittaa rahojaan Suomeen, jos Suomi on Naton jäsen.
– Kun Ukrainan sota alkoi, yritykset epäilivät, uskaltaako Suomeen sijoittaa. Esimerkiksi Ruotsi näytti turvallisemmalta kuin Suomi. Suomea pidetään haavoittuvana, koska se on Venäjän naapurissa. Naton jäsenyys on vakuutus turvallisuudesta, Särkkä sanoo.
Mitä haittaa Natosta on Suomelle?
– Jäsenyys Natossa maksaa paljon. Puolustukseen menee enemmän rahaa kuin koskaan, Särkkä kertoo.
Naton hintaa on vaikea arvioida, koska rahaa menee moniin asioihin. Suomalaisia lähtee Natoon töihin. Suomen armeijaa pitää muuttaa niin, että se sopii paremmin Naton tarpeisiin. Naton jäsenenä Suomi joutuu ehkä hankkimaan uusia aseita. Suomalaisia joukkoja saattaa lähteä muihin Nato-maihin.
Kaikki Nato-maat käyttävät yhä enemmän rahaa aseisiin ja armeijaan. Nato-maat myös tukevat Ukrainaa sodassa, ja se vie paljon rahaa.
Voiko Suomi jatkaa rauhanvälittäjänä?
Aiemmin Suomi oli usein puolueeton välittäjä sodissa ja kriiseissä. Menettääkö Suomi tämän aseman?
– Emme menetä. Norja on ollut Naton jäsen jo vuodesta 1949. Norja on kuitenkin ollut välittäjä Lähi-idän ja Afrikan kriiseissä. Myös Suomi voi jatkaa rauhanvälittäjänä, Särkkä sanoo.
Venäjän sota Ukrainassa loppuu joskus. Voiko tilanne Suomen rajoilla kiristyä Ukrainan sodan jälkeen, kun Venäjä voi siirtää sotilaitaan?
– En usko, että Nato-jäsenyys kiristää tilannetta. Venäjä on päättänyt käyttäytyä näin. Suomi on heikommassa tilanteessa, jos Suomi ei ole Naton jäsen.
Joutuvatko suomalaiset sotilaat muihin maihin sotimaan?
– Suomen asevelvollisia ei lähetetä sotaan. Natolla on korkean valmiuden joukkoja. Ne lähtevät nopeasti liikkeelle, jos jossain Nato-maassa tarvitaan apua. Suomesta näihin joukkoihin lähtee vapaaehtoisia ammattisotilaita tai reserviläisiä, Särkkä sanoo.
Tehtäviä voi olla monenlaisia. Suomalaisia joukkoja voi lähteä esimerkiksi Baltian maihin eli Viroon, Latviaan tai Liettuaan. Suomen armeijan lentokoneet voivat osallistua esimerkiksi Baltian maiden ilmavalvontaan.
Tuleeko Suomeen ydinaseita tai Naton tukikohtia?
Nato-maista Yhdysvalloilla, Ranskalla ja Britannialla on ydinaseita. Natolla ei ole omia ydinaseita.
Särkkä sanoo, että Suomi saa päättää ydinaseisiin liittyvistä asioista itse. Päätettäviä asioita on monia.
Suomi voi osallistua Naton suunnitteluryhmään, joka tekee suunnitelmia ydinaseiden käytöstä. Suomi voi myös päättää, että se ei osallistu tähän suunnitteluryhmään.
Suomi voi päättää osallistumisesta ydinaseharjoituksiin. Suomi voi myös päättää, saako ydinaseita kuljettaa Suomen kautta.
– On mahdollista, että Suomeen tulee Naton tai Nato-maiden tukikohtia. Suomeen saattaa tulla esimerkiksi Yhdysvaltojen joukkoja, jos niin sovitaan. Näin voi tehdä, jos se parantaa Suomen turvallisuutta. Mutta Venäjää ei kannata ärsyttää, Särkkä arvioi.
Trumpin valinta voi olla riski
Yhdysvalloissa valitaan uusi presidentti ensi vuonna. On mahdollista, että Donald Trump valitaan uudelleen presidentiksi. Trump ei pidä yhteistyötä Euroopan ja Naton kanssa tärkeänä. Miten Naton ja Suomen käy, jos Trump voittaa vaalit?
– Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on osoittanut, että Euroopan pitää itse panostaa puolustukseen. Emme saa olla liian riippuvaisia Yhdysvalloista.
Toisaalta Särkkä muistuttaa, että sopimuksia täytyy noudattaa. Sopimus Yhdysvaltojen kanssa ei pääty, vaikka Yhdysvaltojen presidentti vaihtuu.
